Taustaa
Nykypäivän Eurooppa on yksi maailman kilpailukykyisimmistä, dynaamisimmista ja innovatiivisimmista alueista. Viime vuodet ovat kuitenkin tuoneet mukanaan historiallisia haasteita, joita ovat esimerkiksi covid-19-pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan.
Vaikka Euroopan unioni on onnistunut selviytymään näistä kriiseistä, ne ovat koetelleet yleistä kilpailukykyämme.
Viimeiset neljä vuotta ovat kiistatta todistaneet, että kilpailukykymme ja sisämarkkinoidemme vahvistaminen on tärkeää. [– –] Kyse on kyvystämme kehittää ja ottaa käyttöön teknologioita, joita tarvitsemme vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä. Kilpailukyvyn parantaminen on välttämätöntä, jos tahdomme olla digitaalialan huipulla emmekä ainoastaan kuluttaa digitaalisia tuotteita ja palveluita, jotka on tuotettu jossakin muualla.
Kasvavat haasteet, kuten ilmastonmuutos, tekoäly ja geopoliittiset jännitteet, muuttavat maailmaa, jossa elämme. Jotta voimme menestyä uudessa ympäristössä, meidän on varmistettava, että Eurooppa on paikka, jossa kasvua ja innovointia voidaan ylläpitää jatkossakin.
Kilpailukykyisemmän EU:n ansiosta eurooppalaiset yritykset voivat kilpailla menestyksekkäästi maailmanmarkkinoilla. Voimme saavuttaa tämän luomalla ympäristön, jossa yritykset voivat kehittää tuotteita, palveluita ja ratkaisuja, jotka ovat parempia, tehokkaampia ja innovatiivisempia kuin kansainvälisten kilpailijoiden vastaavat.
Palautetaan kilpailuetu
Olemme vahvistaneet teollista perustaamme ja tehneet Euroopasta suotuisampaa ympäristöä investoinneille
- noudattamalla REPowerEU-suunnitelmaa, jolla turvataan energiansaanti ja vähennetään riippuvuutta Venäjästä
- laatimalla vihreän kehityksen teollisuussuunnitelman, jolla parannetaan Euroopan nettonollateollisuuden kilpailukykyä
- rakentamalla Euroopan terveysunionia, jossa edullisia ja innovatiivisia lääkintätarvikkeita on saatavilla riittävästi.
Viisikohtainen suunnitelma Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi
Jotta voimme jatkossakin taata korkean elintason kaikille EU:n kansalaisille, asetamme kilpailukyvyn talousohjelmamme ytimeen vuodeksi 2024 ja siitä eteenpäin.
Enrico Lettan EU:n sisämarkkinaraportin julkaisemisen jälkeen puheenjohtaja von der Leyen esitteli viisi keskeistä toimintalinjaa, joilla vahvistetaan edelleen Euroopan kilpailukykyä.
- Vapautetaan enemmän pääomaa eurooppalaisille yrityksille
- Varmistetaan energiaomavaraisuus ja halvemman energian saatavuus
- Puututaan osaamisvajeeseen
- Edistetään digitaalista innovointia
- Hyödynnetään kaupankäynnin koko potentiaali.
Julkiset investoinnit ovat olennaisia, mutta ne eivät riitä varmistamaan kilpailukykyämme nykymaailmassa.
Jotta yritykset voisivat hyödyntää Euroopan merkittävää yksityistä pääomaa, meidän tulee viimeistellä pääomamarkkinaunioni, jota alettiin rakentaa lähes 10 vuotta sitten.
Eurooppalaisia säästöjä ohjautuu EU:n ulkopuolelle vuosittain 300 miljardia euroa, sillä oma pääomamarkkinajärjestelmämme on pirstaleinen. Jos pääomamarkkinaunioni viimeistellään, yritykset EU:ssa voisivat saada 470 miljardia euroa lisärahoitusta vuodessa. Tätä pääomaa voitaisiin käyttää innovoinnin ja kasvun vauhdittamiseen sekä työpaikkojen luomiseen koko mantereella.
Pääomamarkkinaunionin viimeistelemiseksi meidän tulee
- yhdenmukaistaa kansalliset maksukyvyttömyyssäännöt
- luoda rajat ylittäviä säästämistuotteita piensijoittajille
- vahvistaa tärkeimpien markkinatoimijoiden valvontaa Euroopan tasolla.
Varmistetaan energiaomavaraisuus ja halvemman energian saatavuus
Toimet, joita EU toteutti Venäjän hyökättyä Ukrainaan, ovat palauttaneet energiakustannukset sotaa edeltäneelle tasolle. Energian hinta vaikuttaa kuitenkin edelleen Euroopan kilpailukykyyn. Jotta voimme palauttaa kilpailuetumme, meidän on edelleen alennettava energiakustannuksia.
Asiat ovat nyt muuttumassa parempaan päin, sillä kaasuvajeen aika on ohi, ja kaasua saattaa olla tulevaisuudessa jopa yli tarpeen. Vuonna 2025 useat uudet nesteytetyn maakaasun (LNG) vientihankkeet lisäävät sen maailmanlaajuista tarjontaa 50 prosentilla. Tämä alentaa kaasun hintoja merkittävästi.
Samalla investointimme puhtaaseen energiaan mahdollistivat sen, että vuonna 2023 tuulivoimalla tuotettiin ensi kertaa enemmän sähköä kuin kaasulla. Paikallisesti tuotettu uusiutuva energia on hyväksi teollisuudelle, ympäristölle ja ihmisten lompakoille.
Työ ei kuitenkaan lopu tähän. Meidän on kehitettävä energiainfrastruktuuria edelleen
- kaksinkertaistamalla rajat ylittävä sähkönsiirtokapasiteetti
- asentamalla älykkäitä sähköverkkoja ja latausinfrastruktuureja.
Työssäkäyviä on enemmän kuin koskaan Euroopan historiassa. Kohtaamme kuitenkin edelleen työvoimapulaa, jota EU voi lievittää
- kouluttamalla mahdollisimman monia ihmisiä ja puuttumalla nuorisotyöttömyyteen
- lisäämällä naisten osallistumista työmarkkinoille
- tarjoamalla enemmän joustavia ratkaisuja ikäihmisille
- houkuttelemalla osaajia ulkomailta.
Jotta EU pysyy kilpailukykyisenä vihreässä ja digitaalisessa taloudessa, sen on panostettava työvoimansa uudelleen- ja täydennyskouluttamiseen. Tämän vuoksi investoimme NextGenerationEU-ohjelman ja Euroopan sosiaalirahasto plussan avulla 65 miljardia euroa varmistaaksemme, että ihmisillä on taidot, joita he tarvitsevat urallaan menestymiseen ja eurooppalaisen innovoinnin edistämiseen.
Erään EU:n kyselytutkimuksen mukaan yritysten on hyvin vaikea rekrytoida henkilöstöä, jolla on kyberturvallisuusosaamista. Vuonna 2022 EU:sta puuttui 260 000–500 000 kyberturvallisuusalan ammattilaista.
Jotta vaje voidaan korjata, komissio on käynnistänyt EU:n kybertaitoakatemian. Sen tarkoitus on koota yhteen kybertaitoja koskevia koulutusmahdollisuuksia ja aloitteita Euroopan laajuisesti.
Innovoinnin ja kilpailukyvyn edistäminen digitaalialalla on keskeistä, jotta voimme pysyä kilpailukykyisenä nykymaailmassa.
Tämän vuoksi EU investoi NextGenerationEU-ohjelman avulla 150 miljardia euroa kyberturvallisuuteen, supertietokoneisiin ja osaamiseen, jota tarvitaan Euroopan digitaalisella vuosikymmenellä.
Digitaalisen siirtymän helpottamiseksi EU on myös
- luonut tekoälysäädöksen, joka on maailman ensimmäinen tekoälyä ja tekoälysovelluksia koskeva oikeudellinen kehys
- ottanut käyttöön datanhallinta-asetuksen, joka mahdollistaa yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien luomisen datan yhteen kokoamista ja yhteiskäyttöä varten
- ehdottanut datasäädöstä, jolla helpotetaan datan jakamista yritysten, yksityishenkilöiden ja julkisen sektorin kesken.
Jotta digitaalinen siirtymä on varmasti turvallinen, oikeudenmukainen ja läpinäkyvä, komissio on
- kehittänyt digimarkkinasäädöksen, jolla parannetaan yritysten ja alustojen oikeusvarmuutta ja autetaan pk- ja startup-yrityksiä
- ottanut käyttöön digipalvelusäädöksen, jolla estetään väärän tiedon leviämistä verkossa.
Eurooppa on kauppaa käyvä manner, ja maailmankauppa on vaikuttanut merkittävästi Euroopan unionin nykyiseen vaurauteen. Kauppa on välttämätöntä EU:lle, sillä se mahdollistaa
- tuotteiden viennin maailmanmarkkinoille
- vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä tarvittavien kriittisten raaka-aineiden saatavuuden
- muiden alueiden kasvupotentiaalin hyödyntämisen.
EU ajaa jatkossakin läpinäkyvää ja reilua kauppaa, joka tarjoaa mahdollisuuksia yrityksillemme. Neuvottelemme lisää kauppasopimuksia turvallisia ja avoimia markkinoita varten. Myös Maailman kauppajärjestöä on uudistettava, jotta se sopeutuu paremmin digitaaliseen kauppaan ja ilmastonmuutokseen.
EU jatkaa markkinoidensa suojelemista ja pyrkii luomaan maailmanlaajuisesti tasapuoliset toimintaedellytykset. Tavoitteet saavutetaan tekemällä yhteistyötä kumppaneiden (kuten G7-maiden) kanssa rakenteellisen ylituotannon ongelmien ratkaisemiseksi ja hyödyntämällä yli 170:tä kaupan suojatoimenpidettä, joilla on tähän mennessä suojattu yli 500 000 työpaikkaa EU:ssa epäreilujen kauppaehtojen vaikutuksilta.