Pikaisia uudistuksia tarvitaan
Luonnonvarojen kestämätön käyttö, erityisesti maaperän huonontuminen ja pilaantuminen, on yksi suurimmista ilmasto- ja biodiversiteettikriisejä pahentavista tekijöistä EU:ssa. Menetämme sen vuoksi jo nyt tuhansia ihmishenkiä ja miljardeja euroja.
Kuivuus, maastopalot, veden niukkuus ja tulvariskit lisääntyvät nopeasti ja vaikuttavat jo nyt traagisin seurauksin kolmeen neljäsosaan Euroopan maista.
Viljelijöille ja kalastajille aiheutuu kustannuksia vilja- ja kasvisatojen ja kalansaaliiden menetyksistä, jotka johtuvat ympäristön tilan huonontumisesta, pilaantumisesta, kuivuudesta, helleaalloista, tulvista ja uusista tuhoojista. Tämä puolestaan nostaa elintarvikkeiden hintoja ja tätä kautta aiheuttaa kustannuksia myös kuluttajille.
Euroopan komissio on ehdottanut toimia, jotka tuovat pitkän aikavälin taloudellisia, sosiaalisia, terveydellisiä ja ympäristöhyötyjä ja edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä EU:ssa.
Maaperä on keskeinen elävä luonnonvara, joka on olennaisen tärkeä ympäristön, talouden ja yhteiskunnan kannalta. Se on uusiutumaton luonnonvara, jossa sadat tuhannet lajit ovat vuorovaikutuksessa ja työskentelevät yhdessä. Maaperä tuottaa monenlaisia ekosysteemipalveluja, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä katastrofien ehkäisyn, ilmastonmuutoksen hillinnän ja elintarviketurvan varmistamisen kannalta.
Komissio on ehdottanut maaperän seurantaa koskevaa säädöstä, jonka avulla EU:n on tarkoitus saavuttaa vuodeksi 2050 asettamansa tavoite terveestä maaperästä. Tavoitteeseen pyritään keräämällä tietoja maaperän terveydestä ja asettamalla nämä tiedot viljelijöiden ja muiden maaperän hoitajien saataville. Ehdotuksessa
- esitetään maaperän terveyden yhdenmukaistettu määritelmä
- otetaan käyttöön kattava ja johdonmukainen seurantakehys
- tehdään kestävästä maaperän hoidosta normi
- asetetaan EU-maille velvoite määrittää ja tutkia mahdollisesti pilaantuneita alueita ja puututaan maaperän saastumisesta johtuviin ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuviin kohtuuttomiin riskeihin.
Maaperän terveyttä koskevien tietojen keräämisen tehostaminen
- tukee innovointia sekä teknologisia ja organisatorisia ratkaisuja viljelykäytäntöjen osalta
- parantaa ymmärrystä kuivuuteen, veden pidättämiseen ja eroosioon liittyvistä kehityssuunnista, jotta katastrofien ehkäisyä ja hallintaa voidaan tehostaa
- luo viljelijöille ja maankäyttäjille uusia liiketoiminta-, innovointi- ja työmahdollisuuksia.
Uusilla teknologioilla voidaan sekä parantaa maatalousmaan ja metsäalueiden häiriönsietokykyä että suojella satoja ilmastonmuutoksen, biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen ja ympäristön tilan heikkenemisen vaikutuksilta. Uudet genomitekniikat ovat innovatiivisia välineitä, jotka auttavat parantamaan elintarvikejärjestelmän kestävyyttä ja häiriönsietokykyä.
Niiden avulla voidaan kehittää parempia kasvilajikkeita, jotka ovat ilmastokestäviä ja vastustuskykyisiä tuhoojille, tarvitsevat vähemmän lannoitteita ja torjunta-aineita ja tuottavat suurempia satoja. Ne auttavat puolittamaan kemiallisten torjunta-aineiden käytön ja niistä aiheutuvat riskit ja vähentämään EU:n riippuvuutta maataloustuotteiden tuonnista.
Mitä ovat uudet genomitekniikat?
Kasvinjalostuksessa käytettävillä uusilla genomitekniikoilla voidaan kehittää uusia kasvilajikkeita nopeammin ja kohdennetummin kuin perinteisin jalostusmenetelmin, kuten siementen valinnalla tai risteytyksellä. Uusilla genomitekniikoilla voidaan tuottaa monenlaisia kasvituotteita. Niillä aikaansaatavat muutokset voivat olla verrattavissa luonnollisesti esiintyviin tai perinteisillä menetelmillä aikaan saataviin muutoksiin, ja joissakin tapauksissa on kyse monimutkaisemmista muutoksista.
Komissio on ehdottanut sääntöuudistusta, jolla se haluaa varmistaa terveyden ja ympäristön suojelun korkean tason, edistää eri kasvilajien kestävyyttä ja luoda mahdollisuuksia tutkimukselle ja innovoinnille.
Ehdotuksessa
- vahvistetaan kaksi uusilla genomitekniikoilla kehitettyjen kasvien luokkaa: luonnollisesti esiintyviin tai tavanomaisiin kasveihin verrattavissa olevat uusilla genomitekniikoilla kehitetyt kasvit ja uusilla genomitekniikoilla kehitetyt kasvit, joissa muutokset ovat monimutkaisempia
- tarjotaan kannustimia, joilla ohjataan kasvien kehittämistä kestävämpään suuntaan
- varmistetaan avoimuus kaikkien EU:n markkinoilla olevien uusilla genomitekniikoilla tuotettujen kasvien osalta (esimerkiksi siementen merkinnöillä)
- säädetään luotettavasta seurannasta uusiin genomitekniikoihin perustuvien tuotteiden taloudellisista, ympäristöön liittyvistä ja sosiaalisista vaikutuksista.
Kasvien lisäysaineiston ja metsänviljelyaineiston parantaminen
Euroopan siemenala on suurin viejä maailman siemenmarkkinoilla.
Kasvien lisäysaineisto on kasviaineistoa (esim. siemenet, pistokkaat, puut, juuret ja mukulat), jota käytetään uusien kasvien lisäämiseen. Metsänviljelyaineistolla taas tarkoitetaan puulajien siemeniä, kasveja ja kasvinosia, joita käytetään uusien metsien luomiseen ja puiden istutukseen. On tärkeää, että alan lainsäädäntö pysyy tieteen kehityksen mukana.
Komissio on ehdottanut asetusta, jolla se haluaa lisätä siementen, pistokkaiden ja muun kasvien lisäysaineiston monimuotoisuutta ja laatua. Näin pyritään takaamaan vakaat sadot ja siemenet, jotka sopeutuvat paremmin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin paineisiin, sekä säilyttämään viljelykasvien geneettinen monimuotoisuus ja varmistamaan elintarviketurva.
Metsänviljelyaineistojen osalta ehdotetut uudet säännöt auttavat varmistamaan, että oikea puu istutetaan oikeaan paikkaan, jotta metsät sopeutuvat paremmin ilmastonmuutokseen.
Lue lisää kasvien lisäysaineistosta ja metsänviljelyaineistosta
Elintarvike- ja tekstiilijätteen vähentäminen
Elintarvike- ja tekstiilijätettä vähentämällä voidaan tehostaa luonnonvarojen käyttöä ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kyseisillä aloilla.
Elintarvikejätteen vähentäminen
EU ja sen jäsenmaat ovat sitoutuneet Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin, joiden mukaisesti vähittäiskaupan ja kuluttajien tasoilla syntyvän elintarvikejätteen määrä olisi puolitettava vuoteen 2030 mennessä. Vauhdittaakseen edistymistä EU:ssa komissio ehdottaa, että EU-maat vähentävät vuoteen 2030 mennessä elintarvikejätteen määrää
- 10 % jalostus- ja valmistusteollisuudessa
- 30 % henkeä kohti vähittäiskaupassa ja kulutuksessa (ravintolat, ruokapalvelut ja kotitaloudet).
Elintarvikejätteen vähentämistä tehostamalla voidaan säästää elintarvikkeita ihmisten ravinnoksi, auttaa yrityksiä ja kuluttajia säästämään rahaa ja vähentää elintarvikkeiden tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksia.
Kestävät ja kiertotalouteen perustuvat tekstiilit
Tekstiilien kulutuksella on Euroopassa elintarvikkeiden, asumisen ja liikenteen jälkeen neljänneksi suurin vaikutus ympäristöön ja ilmastonmuutokseen. Se on myös yksi kolmesta suurimmasta vesivaroihin ja maankäyttöön kohdistuvien paineiden ja yksi viidestä suurimmasta raaka-aineiden käyttöön ja kasvihuonekaasupäästöihin kohdistuvien paineiden aiheuttajista EU:ssa.
Tekstiilijätteen vähentämiseksi komissio on ehdottanut sääntöjä, joilla tuottajat asetetaan vastuuseen tekstiilituotteiden koko elinkaaresta ja tuetaan tekstiilijätteen kestävää käsittelyä kaikkialla EU:ssa. Säännöillä
- otetaan käyttöön pakolliset, yhdenmukaistetut laajennetun tuottajavastuun järjestelmät tekstiilituotannossa kaikissa EU-maissa
- autetaan EU-maita panemaan täytäntöön vaatimus tekstiilien erilliskeräyksestä vuodesta 2025 alkaen
- edistetään tekstiilialan kiertotalouteen liittyvien innovatiivisten teknologioiden tutkimusta ja kehittämistä sekä puututaan tekstiilijätteen laittomaan vientiin maihin, joilla ei ole asianmukaisia valmiuksia sen käsittelyyn.
Käytettyjen tekstiilien paremman saatavuuden odotetaan vähentävän luonnonvarojen käyttöä tekstiilituotannossa, luovan paikallisia työpaikkoja ja tuovan kuluttajille säästöjä sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.
Lue lisää kestävistä ja kiertotalouteen perustuvista tekstiileistä