Vuosiraportit EU:n perusoikeuskirjan soveltamisesta

Raporttien tavoitteet

Euroopan komissio on vuodesta 2010 julkaissut vuosittain raportin EU:n perusoikeuskirjan oikeuksien ja vapauksien soveltamisesta.

Vuosiraportissa tarkastellaan sitä, miten perusoikeuskirja on otettu huomioon EU:n uusissa säädösehdotuksissa unionin toimivaltaan kuuluvilla aloilla.

Vuodesta 2021 raportin laatimisessa on otettu huomioon strategia perusoikeuskirjan soveltamisen tehostamiseksi. Vuosiraportin lähestymistapa on nyt temaattinen, ja siinä keskitytään strategisesti tärkeisiin unionin oikeuden aloihin.

Raportti tarjoaa tilaisuuden Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston väliseen vuotuiseen mielipiteiden vaihtoon.

Vuoden 2021 raportti

Vuoden 2021 raportti EU:n perusoikeuskirjan soveltamisesta pohjautuu temaattiseen lähestymistapaan, jonka Euroopan komissio julkisti viime vuonna perusoikeuskirjan soveltamisen tehostamista koskevassa strategiassaan. Raportissa keskitytään jäsenmaiden parhaisiin käytäntöihin ja perusoikeuksien suojelemisen haasteisiin digitaalisella aikakaudella.

Raportin viisi keskeistä osa-aluetta

Verkkosisällön moderointi

Laittoman sisällön levittäminen internetissä on haaste demokraattiselle keskustelulle ja monelle perusoikeudelle. Komissio ehdotti joulukuussa 2020 EU:n digipalvelusäädöstä, jolla pyritään torjumaan laitonta sisältöä ja suojelemaan perusoikeuksia. Komissio edistää myös käytännesääntöjä verkossa esiintyvän vihapuheen torjumiseksi, ja joulukuussa 2021 se ehdotti EU-rikosten luettelon laajentamista kattamaan vihapuheen ja -rikokset.

Tekoäly ja perusoikeuksien turvaaminen

Tekoälyjärjestelmien lisääntyvä käyttö voi tuottaa runsaasti hyötyä, mutta joidenkin sovellusten monimutkaisuus ja läpinäkymättömyys voivat vaarantaa perusoikeuksien kunnioittamisen tai toteutumisen. Monissa EU-maissa on kehitetty kansallisia tekoälystrategioita, joilla pyritään takaamaan järjestelmien läpinäkyvyys, jäljitettävyys ja luotettavuus, ja niillä pyritään löytämään toimivia ratkaisuja perusoikeuksien turvaamiseksi. Huhtikuussa 2021 komissio ehdotti säädöstä, jolla varmistetaan, että sellaiset tekoälyjärjestelmät, jotka aiheuttavat perusoikeuksille suuremman riskin, testataan ja dokumentoidaan asianmukaisesti.

Digitaalisen kahtiajaon torjuminen

Koronaviruspandemia on hankaloittanut julkisten palvelujen saatavuutta niille, joilla ei ole osaamista tai laitteita verkossa tarjottavien palvelujen käyttämiseen. Raportissa kuvataan EU:n ja jäsenmaiden kehittelemiä lähestymistapoja sen varmistamiseksi, että kukaan ei jää palvelujen ulkopuolelle. Solidaarisuus on ja pysyy digitaalisen kahtiajaon torjumisen ytimessä.

Alustatyöntekijöiden suojelu

Alustatalous on luonut uusia taloudellisia mahdollisuuksia yksityishenkilöille, yrityksille ja kuluttajille. Samalla se kuitenkin pakottaa tarkastelemaan työlainsäädäntöön ja sosiaaliseen suojeluun liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia. Komissio hyväksyi joulukuussa 2021 lakialoitteen, jonka tavoitteena on suojella digitaalisten alustojen kautta työskenteleviä ihmisiä. Lailla pyritään samalla tukemaan alustojen kestävää kasvua unionissa.

Digitaalinen valvonta

Digitaalinen valvonta voi olla oikeutettua esimerkiksi turvallisuuden takaamiseksi ja rikosten torjumiseksi, mutta kaikki käytännöt eivät ole perusteltuja. Tietosuoja ja yksityisyyden suoja eivät tässä yhteydessä ole ainoastaan keskeisiä perusoikeuksia; ne ovat myös mahdollistavia oikeuksia, jotka parantavat muiden sellaisten perusoikeuksien suojaa, joita valvonta voisi heikentää.

Vuoden 2021 raportti EU:n perusoikeuskirjan soveltamisesta

Aiemmat raportit

Vuonna 2020 raporttia ei tehty vuodesta 2019, kun komissio antoi strategiansa perusoikeuskirjan soveltamisen vahvistamisesta.

2022 report

The 2022 report on the application of the Charter of fundamental rights in the EU follows the thematic approach announced by the European Commission in the strategy to strengthen the application of the Charter of Fundamental Rights in the EU. The 2022 report focuses on civic space and its role in protecting and promoting the fundamental rights under the Charter.

Four areas of the report

CSOs and rights defenders are crucial for the protection of fundamental rights

Civil society organisations (CSOs) and rights defenders (National Human Rights Institutions, Equality bodies, Ombuds-institutions) play an essential role protecting and promoting the rights under the Charter. They carry out tasks both at national and EU level to raise awareness, monitor the respect of fundamental rights on the ground, support rights-holders and victims of fundamental rights violations in defending and enforcing their rights and ensure the respect of fundamental rights in decision-making processes.

Protecting CSOs and rights defenders

Given their crucial role in upholding EU values, it is important for Member States and EU institutions to protect CSOs and rights defenders. Whilst several Member States have taken positive measures to maintain the openness of the civic space, it has narrowed in recent years in certain Member States.

The EU has developed different tools to support and sustain an enabling environment for CSOs and rights defenders, such as the Rule of Law reports, which reports on the situation of the civic space in all Member States, and the proposals for an anti-SLAPP Directive and Recommendation that will also contribute to create a safe environment for them.

Supporting CSOs and rights defenders

To ensure that CSOs and rights defenders can do their work effectively, Member States and the EU must provide adequate support, in particular funding. The report recognises that several Member States have increased financial support for CSOs in general and to compensate the impact of the COVID-19 pandemic, and presents the main features of the Citizens, Equality, Rights and Values (CERV) programme.

Empowering CSOs and rights defenders

Given their crucial role in channelling the voice of the under represented, and in empowering individuals to participate in the shaping of laws and policies on matters of public interest, CSOs and rights defenders need to be closely involved in the decision-making process. The report shows several ways of engaging with them via consultations and dialogues as well as their key role helping national authorities when conceiving and implementing the national programmes to ensure that the EU-funded programmes are in compliance with the relevant provisions of the Charter.

Based on the findings of this report, the Commission will launch a targeted debate with stakeholders through a series of thematic seminars on safeguarding the civic space. The outcome of this debate will be presented and discussed in a high-level roundtable meeting in 2023.

2022 annual report on the application of the Charter of fundamental rights

Targeted consultations

The report relies on an assessment of four targeted consultations carried out by the Commission and analysed and summarised by the EU Agency for Fundamental Rights (FRA). Input was provided by Member States, umbrella organisations of European CSOs working in the area of fundamental rights, international organisations, and the European Network of National Human Rights Institutions (ENNHRI) and the European Network of Equality Bodies (Equinet) and their members. It is also based on the results of an online consultation of CSOs run through the Fundamental Rights Agency Civil Society Platform.

Previous reports

In 2020 there was no Charter report on year 2019 as the Commission adopted its strategy to strengthen the application of the Charter in the EU.