Tarvitsemme jokapäiväisessä elämässämme keskeisiä infrastruktuureja – niin verkossa kuin sen ulkopuolella – esimerkiksi matkustamiseen, työskentelyyn ja julkisten palvelujen käyttöön. Infrastruktuuriin kohdistuvat hyökkäykset voivat aiheuttaa mittavia häiriöitä.
Kun yhä useammat taloutemme ja yhteiskuntamme toiminnot siirtyvät verkkoon, kyberturvallisuuden strateginen merkitys kasvaa suureksi. Yhden tärkeän infrastruktuurin häiriöillä voi olla välittömiä vaikutuksia myös muiden infrastruktuurien toimintaan. Kyberhyökkäyksillä voi olla huomattavia haittavaikutuksia koteihin, pankkeihin, rahoituspalveluihin ja yrityksiin.
Covid-19-pandemian aikana lisääntynyt teknologian käyttö on tuonut mukanaan runsaasti kyberhyökkäyksiä, joilla on yritetty saada rikollista hyötyä ihmisten siirtymisestä etätyöhön. Tämän seurauksena välttämättömiin terveyspalveluihin on kohdistunut häiriöitä paineiden ollessa kovimmillaan. EU:n on huolehdittava siitä, että sen kyberturvallisuusvalmiudet pysyvät tilanteen tasalla.
Kuten viimeaikaiset terroriteot ovat osoittaneet, liikenteen solmukohtien ja uskonnonharjoituspaikkojen kaltaiset julkiset tilat ovat avoimuutensa vuoksi erityisen alttiita hyökkäyksille. Siksi tällaisille paikoille tarvitaan vahvempia fyysisiä turvajärjestelyjä ja asianmukaisia havaitsemisjärjestelmiä ilman, että kansalaisten vapauksia kuitenkaan heikennetään.
Komission ehdottaman yhteisen kyberturvallisuusyksikön tavoitteena on koota yhteen EU:ssa ja sen jäsenmaissa saatavilla olevia resursseja ja asiantuntemusta, jotta voidaan tehokkaasti ehkäistä ja estää laajamittaisia kyberturvallisuuspoikkeamia ja -kriisejä ja reagoida niihin. Kyberturvallisuusyhteisöt, joita ovat muun muassa siviili-, lainvalvonta-, diplomaatti- ja kyberpuolustusyhteisöt, ja yksityinen sektori toimivat liian usein erillään. Yhteinen kyberturvallisuusyksikkö tarjoaa niille virtuaalisen ja fyysisen yhteistyöalustan: EU:n toimielimet, elimet ja virastot yhdessä EU-maiden kanssa kehittävät vaihe vaiheelta eurooppalaisen foorumin turvalliselle ja nopealle operatiiviselle ja tekniselle yhteistyölle ja avunannolle laajamittaisten kyberhyökkäysten torjumiseksi.
Komissio ehdottaa yhteisen kyberturvallisuusyksikön perustamista asteittaisella ja läpinäkyvällä prosessilla neljässä vaiheessa yhteisvastuullisesti EU-maiden ja alalla toimivien eri tahojen kanssa. Tavoitteena on varmistaa, että yhteinen kyberturvallisuusyksikkö siirtyy operatiiviseen vaiheeseen 30.6.2022 mennessä ja että se on täysin toiminnassa 30.6.2023 mennessä.
ENISA auttaa toteuttamaan konkreettisia toimia uusien kyberturvallisuuspolitiikkojen täytäntöönpanemiseksi. Brysseliin perustetaan paikallistoimisto, jonka tarkoituksena on edistää yhteistyötä muiden EU:n toimielinten, virastojen ja elinten kanssa.