Yleistä
Euroopan komissiolla on paljon kokemusta kehitysyhteistyöhankkeidensa arvioinnista. Komissio pitää toimiensa arviointia erittäin tärkeänä, jotta se voi tehostaa rooliaan kehitysyhteistyössä.
Sekä kehitysyhteistyön sidosryhmät että kansalaiset vaativat nykyisin suurempaa avoimuutta EU:n yhteistyöltä kehitysmaiden kanssa ja toimien tulosten tarkempaa seurantaa.
Tämän vuoksi on tärkeää, että komissiolla on selkeät ja avoimet puitteet riippumatonta arviointia varten.
Arvioinnin tarkoitus
Arvioinnissa tarkastellaan julkisilla toimilla saavutettuja tuloksia ja verrataan niitä tavoitteisiin. Arvioinneilla pyritään
- tehostamaan toimintaa: aiempia kokemuksia voidaan hyödyntää, kun kehitetään uusia strategioita, suunnitellaan hankkeita ja toteutetaan käytännön toimia
- tuomaan vastuuvelvollisuus selvemmin esille sekä ohjelman sidosryhmille että veronmaksajille: arvioinnin avulla voidaan edistää vastuullista resurssien käyttöä ja vastuuta siitä, että hankkeen tulokset ovat alkuperäisten tavoitteiden mukaisia.
Arviointityypit ja niiden vastuutahot
Euroopan komissio arvioi toimintaa eri tasoilla:
- Hanke- ja ohjelma-arvioinnit: Nämä arvioinnit suoritetaan toimintatasolla. Niiden avulla saadaan tarkka kuva hankkeen/ohjelman vaiheista ja tuloksista. Näitä arviointeja tekevät EU-edustustot tai hankkeesta/ohjelmasta vastaavat operatiiviset yksiköt.
- Strategiset arvioinnit: Strategisissa arvioinneissa tarkastellaan maantieteellisiä, alakohtaisia tai temaattisia toimintapolitiikkoja ja välineitä tietyllä aikavälillä. Niillä pyritään arvioimaan EU:n kehitysavun laatua kokonaisuudessaan sekä antamaan suosituksia ja neuvoja toimintapolitiikan laadintaan ja ohjelmasuunnitteluun. Niitä hallinnoi Euroopan komission kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston arviointiyksikkö, joka myös julkaisee niitä koskevan työohjelman.