Vahva sosiaalinen Eurooppa

Vahva sosiaalinen Eurooppa on menestyksen perusta

Ihmiset ja yritykset voivat menestyä EU:ssa vain, jos talous toimii heidän hyväkseen. Vahva sosiaalinen Eurooppa on paitsi ihmisten menestyksen ja hyvinvoinnin myös kilpailukykyisen talouden perusta. Avainasemassa on ammattitaitoinen työvoima, jolla on kyky hyödyntää innovaatioita ja sopeutua puhtaaseen ja digitaaliseen siirtymään.

Euroopan unioni on neljän viime vuoden aikana kohdannut ennennäkemättömiä haasteita, joilla on ollut huomattava vaikutus työpaikkoihin, koulutukseen, talouteen, sosiaaliturvajärjestelmiin ja yhteiskuntaelämään. Näiden haasteiden myötä monet asiat ovat vaikeutuneet ja eriarvoisuus on lisääntynyt. Peräkkäisistä sosioekonomisista häiriöistä huolimatta EU on pysynyt häiriönsietokykyisenä: sen ja EU-maiden päättäväisten toimien ansiosta työttömyysaste on ennätyksellisen matala ja työllisyys puolestaan kasvussa.

Euroopan unioni rakentaa oikeudenmukaista ja osallistavaa taloutta, joka tarjoaa mahdollisuuksia ja vastaa kaikkien EU:n kansalaisten tarpeisiin.

Oikeudenmukaisempi Eurooppa

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari perustuu 20 keskeiseen periaatteeseen ja oikeuteen, jotka ovat avainasemassa kun työmarkkinoista ja sosiaaliturvajärjestelmistä pyritään tekemään oikeudenmukaisempia ja paremmin toimivia. Vuonna 2021 esitetty toimintasuunnitelma on ohjannut näiden periaatteiden saattamista konkreettisiksi toimiksi, joista on hyötyä kansalaisille. Suunnitelman päätavoitteena on

• lisätä työpaikkojen määrää ja laatua
• mahdollistaa sellaisten taitojen hankkiminen, joita ihmiset tarvitsevat menestyäkseen
• taata yhtäläiset mahdollisuudet
• torjua köyhyyttä ja tehdä yhteiskunnasta osallistavampi.

Jotta jatkossakin saataisiin aikaan konkreettisia ja pysyviä tuloksia kaikkialla EU:ssa, komissio on asettanut kolme vuoteen 2030 ulottuvaa yleistavoitetta:

^{Lähde: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelma}

EU-maiden ja niiden hallitusten päämiehet sitoutuivat näihin kolmeen tavoitteeseen Portossa vuonna 2021 järjestetyssä sosiaalialan huippukokouksessa. Kukin EU-maa on esittänyt oman panoksensa tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Panostus osaamiseen ja koulutukseen

Puhtaat ja digitaaliset siirtymät luovat uusia osaamistarpeita Euroopassa. Esimerkiksi puhdas siirtymä luo uusia työpaikkoja esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergian, sähköautojen ja lämpöpumppujen ansiosta.

Pitkän aikavälin kestävän kasvun ja kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että työntekijöillä on tarvittavaa osaamista.

^{Lähde: Euroopan osaamisen teemavuosi – Faktatietoja}

Tästä huolimatta Euroopassa kärsitään edelleen työvoimapulasta ja osaamisvajeista. Työntekijöistä on pulaa erityisesti rakennusalalla, terveydenhuollossa sekä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aloilla. Naiset ovat aliedustettuina teknologia-alan työpaikoissa ja opinnoissa: vain joka viides tietotekniikan asiantuntija ja joka kolmas luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) alan tutkinnon suorittanut on nainen.

Tilanteen korjaamiseksi ja puhtaan ja digitaalisen siirtymän tukemiseksi vuosi 2023 nimettiin Euroopan osaamisen teemavuodeksi. Näin voitiin tukea työvoimaa ja yhteiskuntaa, koska teemavuoden puitteissa puututtiin osaamisvajeisiin ja vauhditettiin EU:n osaamisohjelmaa. Teemavuosi myös auttaa ihmisiä hankkimaan hyvissä työpaikoissa vaadittavaa osaamista ja yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, löytämään ratkaisuja osaamisvajeeseen.

Yksi huomattava Euroopan osaamisen teemavuoden aikaansaannos on työvoimapulan ja osaamisvajeen korjaamiseksi laadittu toimintasuunnitelma, jonka komissio esitti maaliskuussa 2024. Suunnitelmassa esitellään viidellä osa-alueella toteutettavia avaintoimia, joihin EU:n, jäsenmaiden ja työmarkkinaosapuolten olisi ryhdyttävä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. 

Oikeuden koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen pitäisi toteutua kaikkialla Euroopassa, oli sitten kyse kaupungeista tai syrjäisistä maaseutualueista. Yritykset tarvitsevat työntekijöitä, joilla on vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä tarvittavaa osaamista, ja ihmisten on voitava saada oikeanlaista koulutusta.

Komissio pyrkii vastaamaan osaamis- ja koulutusvaatimuksiin seuraavien avulla:

• EU:n osaamisohjelma 2020
• eurooppalainen koulutusalue
• digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma

Työllistymismahdollisuuksia nuorille

Nuorilla on usein vaikeuksia löytää ensimmäinen työpaikka. EU auttaa nuoria saamaan hyviä työpaikkoja nuorisotyöllisyyden tukipaketin puitteissa toteutettavilla aloitteilla, jollainen on esimerkiksi vahvistettu nuorisotakuu, ja siitä myönnettävällä rahoituksella. Vuodesta 2013 lukien noin 50 miljoonaa nuorisotakuujärjestelmän piiriin kuuluvaa nuorta on saanut työpaikan, oppisopimuskoulutus- tai harjoittelupaikan taikka jatkokoulutusta.

Lisää parempia työpaikkoja

Tukea ihmisille ja yrityksille pandemian aikana

Koronaviruspandemia koetteli voimakkaasti ihmisiä, yhteiskuntaa ja taloutta. Komissio ryhtyi välittömästi toimiin toteuttamalla hätätoimenpiteitä ja aloitteita ja mobilisoimalla EU:n rahoitusta työntekijöiden ja työnantajien auttamiseksi koronaviruskriisin aikana. Komissio otti käyttöön eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) tarkoituksenaan auttaa jäsenmaita suojelemaan työpaikkoja ja yrityksiä ja suojata työntekijöitä työttömyyden ja tulonmenetysten riskiltä.

SURE-välineen ansiosta

^{Lähde: SURE}

SURE-välineen kaltaiset aloitteet olivat ratkaisevassa asemassa, kun pyrittiin lieventämään pandemia taloudellisia ja sosiaalisia haittavaikutuksia. Niiden ansiosta noin 1,5 miljoonaa ihmistä säästyi työttömyydeltä vuonna 2020 ja EU:n kyky selviytyä ennennäkemättömistä kriiseistä vahvistui.

Näin ihmiset ja yritykset hyötyvät EU:n rahoituksesta

NextGenerationEU ja elpymis- ja palautumistukiväline ovat tärkeimpiä EU:n talousarvion osatekijöitä ja osoitus siitä, miten EU:n varainkäyttö hyödyttää koko unionia. Kyseisillä varoilla edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua tukemalla yrittäjyyttä, kilpailukykyä ja teollistumista.

EU-rahoitusta on saatavilla eri rahoitusohjelmista, esimerkiksi InvestEU-ohjelmasta, jolla edistetään kestäviä investointeja, innovointia ja työpaikkojen luomista. Pienyritykset ja -hankkeet voivat hyödyntää InvestEU-portaalia investointien houkuttelemisessa. Monet yritykset eri puolilla unionia ovat jo saaneet rahoitusta.

Riittävä vähimmäispalkka EU:ssa

Komissio ajaa reilua ja toimeentulon mahdollistavaa palkkaa kaikille työntekijöille EU:ssa. EU hyväksyi lokakuussa 2022 direktiivin, jolla luodaan puitteet riittävien vähimmäispalkkojen varmistamiseksi kaikkialla EU:ssa ja edistetään työehtosopimusneuvotteluja ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua. On äärimmäisen tärkeää huolehtia siitä, että työstä maksetaan riittävä palkka, jotta työntekijöille ja heidän perheenjäsenilleen voidaan taata ihmisarvoiset työ- ja elinolot. Tämä on myös edellytys oikeudenmukaisille ja selviytymiskykyisille talouksille ja osallistavalle kasvulle.

Paremmat työolot alustatyöntekijöille

Direktiivin myötä EU sitoutuu priorisoimaan oikeudenmukaisuuden, vastuuvelvollisuuden ja työntekijöiden oikeuksien turvaamisen alati muuttuvassa digiympäristössä.

Yhtäläiset mahdollisuudet

Samapalkkaisuus sekä työ- ja yksityiselämän tasapaino

”Sama palkka samasta työstä” on yksi EU:n perusperiaatteista, ja sukupuolten palkkaeron kaventaminen on yksi sukupuolten tasa-arvostrategian 2020–2025 painopisteistä. Palkka-avoimuutta koskevilla EU:n säännöillä lujitetaan sukupuolten palkkatasa-arvon periaatteen soveltamista miesten ja naisten välillä.

EU on myös sitoutunut tukemaan työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista direktiivillä, jolla kannustetaan hoitovastuun ja muiden tehtävien tasapuoliseen jakamiseen naisten ja miesten kesken ja otetaan käyttöön uusia esimerkiksi joustavia työjärjestelyjä koskevia oikeuksia.

^{Lähde: Tietokooste uusista työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevista oikeuksista}

Panostus työterveyteen ja -turvallisuuteen

Työterveys ja -turvallisuus on yksi aloista, joilla EU:n vaikutus on ollut suurin. Hyvät työolot ovat kestävän ja terveen työvoiman ennakkoedellytys. Komissiolla on nyt ensimmäistä kertaa Vision Zero -lähestymistapa työperäisiin kuolemantapauksiin. Lähestymistapa esitetään työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa EU:n strategiakehyksessä 2021–2027. Kehys sisältää viisi ehdotusta työntekijöiden suojelemiseksi työperäisiltä syöviltä ja muilta vakavilta sairauksilta vähentämällä radikaalisti altistumista esimerkiksi asbestille ja lyijylle.

Edellä mainitun EU:n strategiakehyksen tuloksellisuus vahvistettiin toukokuussa 2023 pidetyssä työterveys- ja työturvallisuushuippukokouksessa. Siellä nostettiin esiin myös muita yhä enemmän huolta herättäviä kysymyksiä, joita on syytä tarkastella lähemmin. Näitä ovat esimerkiksi psykososiaaliset riskit ja mielenterveys työpaikoilla sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset.

Lisää mahdollisuuksia vammaisille

Strategian puitteissa hyväksyttiin vuonna 2022 vammaisten henkilöiden työllisyyspaketti. Vain puolet EU:n 42,8 miljoonasta työikäisestä vammaisesta on työelämässä. Pakettiin kuuluvilla aloitteilla tilannetta pyritään parantamaan antamalla työnantajille ja viranomaisille ohjausta ja auttamalla vammaisia pääsemään työmarkkinoille.

Komissio teki syyskuussa 2023 ehdotuksen eurooppalaisen vammaiskortin käyttöönotosta ja vammaisille tarkoitetun eurooppalaisen pysäköintiluvan parantamisesta. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat sittemmin päässeet asiasta yhteisymmärrykseen. 

Köyhyyttä vastaan ja osallistavamman yhteiskunnan puolesta

Riittävä vähimmäistoimeentulo takaa aktiivisen osallisuuden

Ihmisarvoinen elämä kuuluu kaikille kaikissa elämänvaiheissa. Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat esteitä tämän oikeuden toteutumiselle, ja siksi yhteiskunnan on löydettävä keinot niiden voittamiseksi. Tämä edellyttää sellaisten vahvojen sosiaalisten turvaverkkojen luomista, joissa on tarjolla riittävää toimeentulotukea sitä kipeästi tarvitseville ihmisille. Lisäksi on varmistettava mahdollistavien ja keskeisten palvelujen tosiasiallinen saatavuus ja autettava työkykyisiä löytämään työpaikka. EU antoi tammikuussa 2023 suosituksen, jonka tarkoituksena on tukea jäsenmaita näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

Eroon kodittomuudesta

Kohtuuhintaisten asuntojen saatavuus on kasvava huolenaihe kaikkialla EU:ssa. Euroopan johtajat perustivat 21.6.2021 Lissabonissa pidetyssä korkean tason konferenssissa asunnottomuuden vähentämistä käsittelevän eurooppalaisen foorumin ja allekirjoittivat asunnottomuuden vähentämistä koskevan Lissabonin julistuksen. Tarkoituksena on kerätä dataa ja helpottaa parhaiden käytäntöjen vaihtoa, jotta asunnottomuutta voitaisiin vähentää radikaalisti.

Lapsiköyhyyskierre saatava katkaistua

Yhdenkään lapsen Euroopassa ei pitäisi joutua elämään köyhyydessä. EU haluaa varmistaa, että köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa olevilla lapsilla on tosiasiallinen päästä keskeisten palvelujen, kuten terveydenhuollon ja koulutuksen, piiriin. Sen vuoksi se on laatinut lasten oikeuksia koskevan EU:n strategian ja ottanut käyttöön eurooppalaisen lapsitakuun.