Rokotteet suojaavat ihmisiä ja yhteisöjä tappavilta taudeilta. Niiden avulla on hävitetty isorokko ja käytännössä myös monia muita tauteja, kuten polio.
Miten rokotteet toimivat?
Rokotus parantaa ihmisen vastustuskykyä monia yleisiä tauteja vastaan. Rokottaminen estää taudin tarttumisen miltei aina.
Joskus henkilö voi saada taudin vielä rokottamisen jälkeenkin, mutta sen oireet ovat silloin lievemmät ja paraneminen nopeampaa.
Muutamia tauteja, joilta rokote suojaa:
- hepatiitti B
- ihmisen papilloomavirus (HPV)
- influenssa
- tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko
- polio
- jäykkäkouristus
- tuberkuloosi
Kaikkien etu
Rokotettu henkilö levittää tarttuvaa tautia epätodennäköisemmin kuin muut, eli rokotus voi auttaa suojelemaan niitä, jotka eivät voi saada rokotusta itse. Tällaisia henkilöitä ovat:
- vauvat
- pikkulapset
- vanhukset
- ihmiset, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt, kuten syöpäpotilaat
Nämä ryhmät hyötyvät muiden saamista rokotuksista, kun tauti ei leviä yhteisöön.
Laumasuojan muodostumiseen tarvitaan paljon rokotuksia. Kun suuri määrä ihmisiä on rokotettu, tartuntaketjut katkeavat. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) mainitsee esimerkkinä, että 95 prosenttia ihmisistä tarvitsee rokotteen tuhkarokkoa vastaan, jotta se ei leviä yhteisöön.
Paineet pienemmiksi
Rokotusten avulla useimmat ihmiset pysyvät terveinä, mikä vähentää sairauksien aiheuttamaa sosiaalista ja psykologista painetta ja keventää sairaaloiden ja terveydenhuoltojärjestelmien taakkaa. Tämän ansiosta resursseja voidaan käyttää muiden sairauksien kuten syövän tai Alzheimerin taudin torjuntaan.
Miten covid-19-rokotteet vaikuttavat?
Rokotteet saavat ihmisen immuunijärjestelmän (elimistön luonnollisen puolustusmekanismin) tunnistamaan tietyn sairauden ja puolustautumaan sitä vastaan.
Immuniteetin rakentaminen
Suurimmassa osassa covid-19-rokotteiden tutkimuksista tuotetaan vasteita kaikkiin covid-19-tautia aiheuttavalle virukselle ominaisiin proteiineihin tai osaan niistä. Kun ihminen saa rokotteen, hänessä syntyy immuunivaste. Immuniteetin syntyminen edellyttää useimmissa covid-19-rokotteissa kaksi rokoteannosta.
Jos henkilö saa myöhemmin virustartunnan, immuunijärjestelmä tunnistaa viruksen ja on valmiina hyökkäämään sitä vastaan.
Tämä rokotetyyppi sisältää osan covid-19-tautia aiheuttavan viruksen ”ohjeista”. Sen ansiosta elimistön omat solut voivat tuottaa viruksen ainutlaatuista proteiinia.
Henkilön immuunijärjestelmä tunnistaa, että tämän ainutlaatuisen proteiinin ei pitäisi olla elimistössä, ja reagoi siihen tuottamalla luonnollisia puolustusmekanismeja covid-19-infektiota vastaan.
Tämä rokotetyyppi sisältää virukselle ominaisen proteiinin fragmentteja.
Niitä on tarpeeksi, jotta henkilön immuunijärjestelmä tunnistaa, että tämän ainutlaatuisen proteiinin ei pitäisi olla elimistössä, ja reagoi siihen tuottamalla luonnollisia puolustusmekanismeja covid-19-infektiota vastaan.
Tässä rokotetyypissä käytetään toista, harmitonta virusta antamaan elimistölle covid-19-tautia aiheuttavan viruksen ”ohjeita”.
Sen ansiosta elimistön omat solut voivat tuottaa covid-19-viruksen ainutlaatuista proteiinia.
Henkilön immuunijärjestelmä tunnistaa, että tämän ainutlaatuisen proteiinin ei pitäisi olla elimistössä, ja reagoi siihen tuottamalla luonnollisia puolustusmekanismeja covid-19-infektiota vastaan.
Valneva on eurooppalainen biotekniikkayritys, joka on kehittänyt inaktivoitua virusta sisältävän rokotteen. Rokote valmistetaan elävästä viruksesta kemiallisen inaktivoinnin avulla.
Tällaista perinteistä rokoteteknologiaa on käytetty jo 60–70 vuotta. Sen menetelmät ovat vakiintuneet ja turvallisuustaso korkea.
Samaa teknologiaa käytetään monissa influenssarokotteissa ja lapsuusiän rokotteissa.
Jos rokotettu henkilö altistuu myöhemmin koronavirukselle, hänen luonnolliset puolustusmekanisminsa pystyvät tunnistamaan viruksen proteiinin. Elimistö on valmis tappamaan viruksen ja estämään sen tunkeutumisen soluihin tai leviämisen edelleen.
Lisätietoa covid-19-rokotuksista
Lisätietoa oman maasi rokotusohjelmasta voit saada ECDC:n rokotusohjelmahaun kautta ja EU:n ja Euroopan talousalueen maiden virallisilta rokotussivuilta.
Rokotteiden historiaa
Rokotusten ansiosta isorokko on hävitetty maailmasta kokonaan. Se oli aikanaan yleinen sairaus, johon sairastuneista kolmannes menehtyi. Viimeisestä isorokkotartunnasta raportoitiin vuonna 1977, ja vuonna 1980 tauti oli hävitetty.
Polio on infektiotauti, johon sairastuvat enimmäkseen lapset. Sen tartunnan yhteydessä yksi ihminen 200:sta saa parantumattoman halvauksen. Sitä vastaan kehitettiin vuonna 1955 rokote, joka otettiin laajalti käyttöön. Vuonna 2020 ainoat poliotapaukset havaittiin Pakistanissa ja Afganistanissa.
Tuhkarokkovirus löydettiin vuonna 1954, ja rokote sitä vastaan otettiin käyttöön vuonna 1963. Rokotusten ansiosta tuhkarokkokuolemat vähenivät koko maailmassa 73 prosenttia vuosina 2000–2018. Näin estettiin 23 miljoonaa kuolonuhria. Tuhkarokkoa ei ole ollut Amerikan maissa lainkaan sitten vuoden 2002. Tapauksia esiintyy kuitenkin edelleen useissa Euroopan maissa, koska rokotuskattavuus on tietyillä alueilla riittämätön.