Siirry pääsisältöön

Konferenssitulkkaus: tulkkaustapoja ja -termejä

Tulkkaus vs. kääntäminen

Tulkin ja kääntäjän työt sekoitetaan usein toisiinsa. Tulkit kääntävät puheenvuoroja suullisesti, ja kääntäjät kääntävät kirjoitettuja tekstejä kirjallisesti.

Tulkkaustavat

Konferenssitulkit voivat tulkata puheenvuoroja monella eri tavalla. Euroopan komission tulkit käyttävät kaikkia seuraavista:

Konsekutiivitulkkaus (peräkkäistulkkaus)
Tulkki tulkkaa, kun puhuja on lopettanut puhumisen, ja käyttää usein apunaan muistiinpanoja.

Simultaanitulkkaus
Tulkki käyttää tulkkauslaitteita (esim. tulkkikoppi, kuulokkeet, mikrofoni) ja tulkkaa samanaikaisesti, kun puhuja puhuu.

Kuiskaustulkkaus
Tulkki istuu keskustelijoiden vieressä ja tulkkaa näille kuiskaten tai hiljaisella äänellä simultaanisesti.

Tulkkaustermejä

  • aktiivikieli: kieli, johon tulkki tulkkaa
  • passiivikieli: kieli, josta tulkki tulkkaa 
  • supistettu kielivalikoima: tulkkausta ei järjestetä kaikista EU:n virallisista kielistä
  • symmetrinen kielivalikoima: tilaisuudessa voi puhua ja kuunnella tulkkausta samoilla kielillä
  • epäsymmetrinen kielivalikoima: keskustelijat voivat puhua useilla kielillä, mutta tulkkaus järjestetään vain osaan kyseisistä kielistä
  • viittomakielen tulkkaus: viittomakielen tulkit tulkkaavat puhutun kielen ja viitotun kielen tai kahden viittomakielen välillä
  • retour-tulkkaus: tulkkausta tulkin äidinkielestä toiseen aktiivikieleen
  • cheval-tulkki tulkki, joka vuorottelee saman kokouksen aikana kahdessa tulkkikopissa eli tulkkaa kahdelle eri kielelle
  • reletulkkaus tulkkaus välikielen kautta (epäsuora tulkkaus) – tulkki tulkkaa puheenvuoron kielestä, jota ei ole hänen kieliyhdistelmässään, käyttäen pohjana toisen tulkin tulkkausta
    Esimerkki: japaninkielinen puheenvuoro tulkataan ensin englanniksi, ja suomenkielinen tulkki tulkkaa sen tämän englanninkielisen tulkkauksen pohjalta suomeksi