Disinformaatio ja ulkomainen tiedonmanipulointi ja häirintä ovat vakavia uhkia yhteiskunnassamme. Ne voivat horjuttaa demokraattisia instituutioita ja prosesseja, kuten vaaleja, estämällä ihmisiä tekemästä päätöksiä oikean tiedon pohjalta ja saattavat johtaa siihen, että yhä useammat jättävät äänestämättä. Ne voivat myös polarisoida yhteiskuntaa edistämällä eri yhteisöjen vastakkainasettelua.
Nykyaikaisen teknologian avulla vihamieliset toimijat pystyvät levittämään väärää tietoa ja peukaloimaan dataa laajemmin ja nopeammin kuin koskaan ennen.
Sen vuoksi disinformaation ja tiedon manipuloinnin torjunta on EU:n ja sen jäsenmaiden polttavimpia haasteita.
Kesäkuussa 2024 noin 360 miljoonalla EU-kansalaisella oli mahdollisuus äänestää edustajia Euroopan parlamenttiin. Vaalit pidettiin eri EU-maissa 6.–9.6. Ennen vaaleja EU:n toimielimet torjuivat tiiviissä yhteistyössä disinformaatiota ja tietojen manipulointia, joilla yritettiin horjuttaa eurooppalaista demokratiaa.
EU:n vastatoimet
Euroopan komissio on tehostanut strategista viestintää, jolla torjutaan EU:n toimiin kohdistuvaa disinformaatiota ja ulkomaista tietojen manipulointia ja häirintää. Tähän tarvitaan koko yhteiskunnan kattavaa toimintamallia, sillä monilla eri yhteiskuntasektoreilla on oma tärkeä tehtävänsä disinformaation torjunnassa. Lisäksi on varmistettava, että yleisön saatavilla on laadukkaita ja luotettavia uutisia ja tietoja.
Komission disinformaationtorjunta painottuu seuraaville osa-alueille:
- toimet, joilla vahvistetaan demokratiaa, estetään verkkoalustojen väärinkäyttöä disinformaation levittämiseen sekä suojellaan journalisteja ja median moniarvoisuutta
- disinformaatiota ja EU:n varautumis- ja torjuntatoimia koskeva tiedotus
- disinformaation vastaisen resilienssin vahvistaminen yhteiskunnassa kehittämällä medialukutaitoa ja tekemällä faktantarkistuksia
- yhteistyö muiden toimielinten, kansallisten viranomaisten ja muiden tahojen kanssa.
Keskeiset toiminta-alueet
Turvataan vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit, suojataan julkista keskustelua ja torjutaan disinformaatiota demokratiatoimintasuunnitelman ja demokratian puolustuspaketin avulla
Digipalvelusäädös, disinformaationtorjunnan käytännesäännöt, tekoälysäädös ja poliittisen mainonnan läpinäkyvyyttä edistävä säädös, joilla asetetaan verkkoalustat vastuuseen disinformaation torjunnasta
Häirintäkanteiden vastainen säädös ja medianvapaussäädös, joilla suojataan tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja riippumattomuutta EU:ssa
Kumotaan yleisiä myyttejä ja narratiiveja, paljastetaan disinformaation levittäjien menetelmiä, torjutaan Venäjän järjestelmällistä tiedonmanipulointia ja varaudutaan kyberhyökkäyksiin
Annetaan yleisölle välineitä luovia nykypäivän uutisvirrassa: laaditaan ohjeita ja välineitä disinformaatiovalistukseen ja autetaan opettajia ja nuoria tunnistamaan valeuutiset ja estämään niiden leviäminen
Tuetaan eurooppalaisia riippumattomia organisaatioita, jotka torjuvat aktiivisesti disinformaatiota, tekevät faktantarkistusta ja varmistavat, että luotettavaa dataa ja tietoa on julkisesti saatavilla
A post from the European Commission's social media presence with tips on how to detect disinformation.
The post reads:
"Clickbait, bots, fake stories, deepfakes and much more can come in various forms.
With our Digital Services Act, we are at the forefront when it comes to creating a safer digital space and experience.
But everybody can play an important role in combating the spread of disinformation online.
Look at our visuals and discover how!
Jotta väärät tiedot voidaan tunnistaa ja kumota, on tärkeää saada suuri yleisö tietoiseksi tästä ongelmasta.
Eri kohderyhmiä on valistettava disinformaation riskeistä ja vilpillisten toimijoiden menetelmistä. Tarvitaan myös ohjeita ja vinkkejä valeuutisten ja väärän informaation havaitsemiseen.
EUvsDisinfo
EUvsDisinfo on Euroopan ulkosuhdehallinnon vuonna 2015 käynnistämä hanke, jossa kartoitetaan ja analysoidaan disinformaation eri muotoja ja levitetään niistä tietoa. Erityiskohteena ovat Venäjän hallinnon suosimat narratiivit ja menetelmät.
Kyberhyökkäyksiä voidaan tehdä samanaikaisesti tai jopa koordinoidusti disinformaatiokampanjoiden kanssa. Ne voivat kuulua laajempaan strategiaan, jolla pyritään vaikuttamaan demokraattisiin prosesseihin tai horjuttamaan niitä.
Yhteiskunnan resilienssi edellyttääkin myös kyberturvallisuuden ja siihen liittyvän valistuksen tehostamista. EU-maat varautuvat kyberuhkiin yhteistyössä. Niiden tukena on EU:n elimiä ja virastoja, muun muassa EU:n kyberturvallisuusvirasto (ENISA) ja EU-elinten kyberturvallisuuspalvelu (CERT-EU).
Venäjän hallinnon tiedotuskanaviin kohdistetut pakotteet
Venäjä on käynnistänyt voimallisen disinformaatiokampanjan, jolla se pyrkii horjuttamaan EU:n ja sen jäsenmaiden vakautta.
Tämän johdosta EU on asettanut pakotteita Venäjän käyttämiä disinformaation ja manipuloitujen tietojen levityskanavia vastaan.
Hybridiuhkien torjunta
EU:lla on kattava toimintakehys, jolla se torjuu hybridiuhkia. Hybridiuhalla tarkoitetaan strategiaa, jossa pyritään hyödyntämään kohdemaan tai -yhteiskunnan heikkoja kohtia yhdistelemällä sotilaallisia ja ei-sotilaallisia keinoja, kuten kyberhyökkäyksiä, disinformaatiokampanjoita tai taloudellista painostusta.
EU on perustanut hybridialan nopean toiminnan ryhmiä, jotka antavat räätälöityä ja kohdennettua lyhyen aikavälin apua EU-maille, yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioille ja kumppanimaille hybridiuhkien ja -kampanjoiden torjunnassa.
Disinformaation vastaisen resilienssin vahvistaminen yhteiskunnassa
Disinformaatiota voidaan torjua vain, jos yleisöllä, organisaatioilla ja viranomaisilla on siihen tarvittavat valmiudet.
Medialukutaito on tärkeä keino, jolla vahvistetaan yhteiskunnan resilienssiä disinformaation uhatessa. Olennaista on, että kansalaiset voivat olla vuorovaikutuksessa tiedotusvälineiden kanssa ja osaavat suhtautua niihin kriittisesti.
Medialukutaito antaa ihmisille valmiudet luovia nykypäivän digitaalisessa uutisvirrassa ja tehdä valintoja luotettavan tiedon perusteella. Disinformaatio pitäisi oppia tunnistamaan jo lapsuusiässä, ja kouluilla onkin tärkeä rooli medialukutaidon kehittämisessä.
EU on hiljattain tarkistanut audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaa direktiiviä, jolla varmistetaan, että jäsenmaat panostavat medialukutaidon kehittämiseen ja raportoivat siihen liittyvistä toimenpiteistä.
EU myös tukee jäsenmaita, opettajia ja organisaatioita disinformaation torjunnassa tarjoamalla niiden käyttöön monenlaisia apuvälineitä ja aineistoja.
Ohjeet toimiin, joilla koulutetaan kansalaisia tunnistamaan disinformaatio ja toimimaan luotettavan tiedon pohjalta
Konkreettista opastusta disinformaation torjuntaan ja digilukutaidon edistämiseen koulutuksen avulla
Tunnista ja selätä disinformaatio -aineiston avulla voi opettaa toisen asteen opiskelijoita tunnistamaan disinformaation netissä
Faktantarkistus on keskeinen osa disinformaation vastaista EU:n strategiaa. Faktojen tarkistajat käyvät läpi ja arvioivat tietosisältöjä, jotta yleisö saa oikeaa ja luotettavaa tietoa.
EU tukee riippumattomia faktantarkistajia ja toimia, joilla tarkistustyöstä ja sen tuloksista tiedotetaan yleisölle.
Eurooppalainen digitaalisen median seurantafoorumi (EDMO) on hanke, jolla tuetaan faktantarkistajista, tutkijoista, mediakasvattajista ja muista alan toimijoista muodostuvaa riippumatonta disinformaation torjuntaverkostoa. EDMO-verkosto kattaa koko EU:n. Euroopan parlamentin vaaleja varten EDMO perusti työryhmän, joka tarkkailee ja paljastaa näihin vaaleihin liittyvää disinformaatiota ja varoittaa siitä. Työryhmä julkaisee päivittäin tietoja faktantarkistusten tuloksista ja kumotuista harhaväittämistä, viikkokatsauksia disinformaatiosuuntauksista, ennakkovaroituksia ja alan tutkimuksia. EU-vaaleihin liittyen EDMO on myös käynnistänyt Be Elections Smart -medialukutaitokampanjan.
European Fact-Checking Standards Network (EFCSN) on yleisen edun nimissä toimiva riippumaton eurooppalaisten faktantarkistusorganisaatioiden verkosto, jonka tavoitteena on torjua väärän tiedon levittämistä ylläpitämällä tiukkoja faktantarkistus- ja medialukutaitostandardeja. EFCSN ja sen jäsenet pyrkivät edistämään tarkistettujen luotettavien tietojen saatavuutta ja valistamaan yleisöä siitä, miten julkisten tietojen oikeellisuutta arvioidaan.
Aikajana: EU:n disinformaationtorjuntatoimet
- Maaliskuu 2024
Komissio julkaisee digipalvelusäädöksen mukaiset ohjeet erittäin suurille verkkoalustoille ja hakukoneille toimista, joilla vähennetään vaalien luotettavuuteen kohdistuvia riskejä verkossa etenkin kesäkuun 2024 EU-vaalien alla
- Maaliskuu 2024
Uusi vaalien kyberturvallisuutta käsittelevä koosteasiakirja, joka sisältää tietoa ja hyviä käytänteitä vaalien rehellisyyden turvaamista varten
- Joulukuu 2023
Komissio hyväksyy demokratian puolustuspaketin vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaaleja silmällä pitäen
- Lokakuu 2023
Komissio julkaisee ehdotuspyynnön hankkeista, joilla tuetaan EU:n faktantarkistajien työtä disinformaation tunnistamisessa ja kumoamisessa
- Lokakuu 2022
- Syyskuu 2022
Komissio esittää eurooppalaista medianvapaussäädöstä koskevan lakiehdotuksen
- Kesäkuu 2022
Joukko suuria, uusia ja erikoistuneita verkkoalustoja, mainosalan toimijoita, faktantarkistajia, tutkimuslaitoksia ja kansalaisjärjestöjä allekirjoittaa tehostetut disinformaationtorjunnan käytännesäännöt
- Marraskuu 2021
- Joulukuu 2020
Komissio esittää säädösehdotuksen digitaalisista palveluista (digipalvelusäädös)
- Joulukuu 2020
Komissio esittelee Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman
- Kesäkuu 2020
Eurooppalainen digitaalisen median seurantafoorumi (EDMO) aloittaa toimintansa
- Maaliskuu 2019
Euroopan ulkosuhdehallinto perustaa hälytysjärjestelmän (RAS) disinformaation torjuntaa varten
- Joulukuu 2018
Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto laativat disinformaation vastaisen toimintasuunnitelman
- Syyskuu 2018
Ensimmäiset disinformaationtorjunnan käytännesäännöt vahvistetaan
- Syyskuu 2018
Komissio julkaisee tiedonannon vapaiden ja oikeudenmukaisten EU-vaalien turvaamisesta
- Huhtikuu 2018
Komissio julkaisee tiedonannon disinformaation torjunnasta verkossa
- Huhtikuu 2016
Komissio ja EU:n ulkoasiainedustaja hyväksyvät yhteisen hybridiuhkien torjuntakehyksen, jolla varaudutaan alueiden tai valtioiden vakautta horjuttaviin vihamielisiin toimiin
- Tammikuu 2015
Euroopan ulkosuhdehallintoon perustetaan East StratCom -työryhmä, joka erikoistuu Venäjän disinformaatiokampanjoihin