Siirry pääsisältöön
Euroopan komission logo
Euroopan komissio

EU:n kannalta strategiset alat – 2. perusteellinen tarkastelu

Euroopan komissio esitteli 23.2.2022 toisen perusteellisen analyysiraportin Euroopan strategisista riippuvuuksista. Raportissa analysoidaan viittä alaa, joilla EU on yhä riippuvaisempi sen ulkopuolisista maista. Raportin tavoitteena on lisätä ymmärrystä näihin riippuvuuksiin liittyvistä riskeistä ja mahdollisista keinoista parantaa tilannetta.

Harvinaiset maametallit ja magnesium

Keskeiset ongelmat

  • EU on suuresti riippuvainen Kiinasta magnesiumin ja harvinaisten maametallien saatavuudessa. Kiinan osuus harvinaisista maametalleista valmistettujen magneettien maailmanlaajuisesta tuotannosta on 93 % ja magnesiumin tuotannosta 89 %.
  • Näiden raaka-aineiden kysyntä kasvaa EU:ssa. Vuoteen 2030 mennessä harvinaisia maametalleja sisältävien kestomagneettien tarve EU:ssa voi kaksinkertaistua 40 000 tonniin vuodessa (18 000 tonnia vuonna 2019).

Kemikaalit

1,1 milj.
henkeä töissä kemianteollisuuden alalla Euroopassa
543 mrd. euron
liikevaihto
9,3 mrd. euron
investoinnit tutkimukseen ja innovointiin

Keskeiset ongelmat

  • EU on useiden kemikaalien saatavuuden osalta osoittautunut jossain määrin riippuvaiseksi muutamista sen ulkopuolisista maista. Jotkin näistä kemikaaleista ovat strategisesti erityisen tärkeitä, kuten jodi, fluori, punainen fosfori, litiumoksidi ja -hydroksidi, molybdeenidioksidi ja volframi.
  • Euraasian maat (esim. Kazakstan, Venäjä ja Kiina) ovat näiden strategisten metallien merkittäviä viejiä EU:hun.
  • Näillä kemikaaleilla on monia erilaisia käyttötarkoituksia toimitus- ja arvoketjuissa, esim. energian varastoinnissa, elintarviketuotannossa, aurinkopaneeleissa käytettävien puolijohteiden tuotannossa sekä sähköajoneuvojen akkujen tuotannossa.

Aurinkopaneelit

Keskeiset ongelmat

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma luo massiivista kysyntää aurinkoenergian tuotannolle: määrän on lisäännyttävä kymmenkertaiseksi vuoteen 2050 mennessä.

EU:n yritykset ovat maailmanlaajuisia johtajia aurinkoenergian arvoketjun tuotantoketjun loppupään useissa segmenteissä. EU:lla on kuitenkin merkittäviä strategisia riippuvuuksia ketjun alkupään valmistussegmenteissä:

  • Kiina vastaa 96 %:sta aurinkokiekkojen maailmanlaajuisesta tuotannosta.
  • EU:n yritysten osuus on 1 % aurinkokiekkojen tuotannosta, 0,4 % aurinkokennojen tuotannosta ja 2–3 % moduulien tuotannosta.

Viimeaikaisilla maailman tapahtumilla on ollut vakavia vaikutuksia EU:n tuontiin ja aurinkoenergiapaneelien rakentamiseen ja käyttöönottoon: 20–25 % EU:n aurinkoenergiahankkeista on siirretty myöhemmäksi tai peruutettu kokonaan vuonna 2021.

Yksityisvetoisen eurooppalaisen aurinkoenergia-aloitteen (European Solar Initiative) tavoitteena on nostaa EU:n vuotuinen aurinkoenergian tuotanto 20 GW:hen vuoteen 2025 mennessä.

Kyberturvallisuus

Keskeiset ongelmat

Kyberturvallisuuteen liittyvässä tutkimuksessa EU on maailmanlaajuisesti johtavassa asemassa, mutta innovoinnin ja yksityisten investointien suhteen tilanne on paljon heikompi.

  • Vain 14 %:lla maailman 500 suurimmasta kyberturvallisuusyrityksestä on päämaja EU:n alueella.
  • Suurin osa EU:ssa nykyisin käytettävistä laitteistoista ja ohjelmistoista on kehitetty Yhdysvalloissa ja valmistettu Kiinassa.
  • Lisäksi enemmistö EU:n kyberturvallisuusyrityksistä on mikro- tai pienyrityksiä, jotka ovat riippuvaisia kolmansista osapuolista.

Pilvipalvelujen ja reunalaskennan tietotekniset ohjelmistot

Keskeiset ongelmat

  • Näiden teknologioiden markkinoilla on rajallinen määrä EU:n ulkopuolisia maailmanlaajuisia pilvipalvelujen tarjoajia. Tämä voi EU:n kannalta johtaa mahdollisiin riskeihin, kuten pilvipalveluiden häiriöihin, EU:n alueella oleviin käyttäjiin kohdistuvaan lukkiutumisefektiin tai luvattomaan pääsyyn heidän dataansa, jos EU:n ulkopuolisen maan lainsäädäntöä tai sen täytäntöönpanoa muutetaan kohtuuttomalla tavalla.
  • Euroopan pilvipalvelumarkkinoiden arvo on 5,9 miljardia euroa. Arvo on kolminkertaistunut ajalla 2017–2020. EU:n pilvipalvelujen tarjoajien markkinaosuus kuitenkin pieneni 26 %:sta (2017) 16 %:iin (2020).