Viljelijöillä on merkittävä rooli nyt ja tulevaisuudessa
EU:n elintarviketeollisuuden ansiosta EU:n 450 miljoonalla asukkaalla on saatavillaan turvallista, terveellistä ja kohtuuhintaista ruokaa.
EU:n viljelijät ovat Euroopan elintarvikeomavaraisuuden selkäranka ja tärkeitä työpaikkojen tarjoajia ja kestävän kasvun aikaansaajia maaseutualueilla. Viljelijät ovat keskeisessä asemassa vihreässä siirtymässä. Niillä on kuitenkin monia haasteita, kuten ilmastonmuutos ja kiivas kilpailu globaaleilla markkinoilla. Ne ovat osoittaneet huomattavaa häiriönsietokykyä pandemian, energiakriisin, Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan seurausten ja korkean inflaation aikana.
Meidän on tehtävä yhteistyötä EU:n viljelijöiden kanssa, jotta voimme turvata elintarviketarjonnan myös tulevaisuudessa. Viljelijät kohtaavat yhä suurempia haasteita, ja siksi haluamme käynnistää strategisen vuoropuhelun EU:n maatalouden tulevaisuudesta. Olen vakuuttunut siitä, että maatalous ja luonnonsuojelu voivat toimia yhdessä. Tarvitsemme molempia.
Strategisen vuoropuhelun käynnistäminen
Kasvavien haasteiden edessä EU etsii parhaita tapoja tukea EU:n viljelijöitä ja mukauttaa EU:n maatalouspolitiikkaa viljelijöiden tarpeita vastaavasti.
Puheenjohtaja von der Leyen on käynnistänyt strategisen vuoropuhelun EU:n maatalouden tulevaisuudesta, kuten hän syyskuussa 2023 pitämässään unionin tilaa käsitelleessä puheessaan lupasi.
Euroopan komissio kokoaa yhteen keskeiset sidosryhmät, mukaan lukien maanviljelijät, pienet ja suuret vähittäiskauppiaat, kuluttajajärjestöt, ympäristöjärjestöt, rahoituslaitokset ja tiedeyhteisön edustajat, jakamaan ideoita ja keskustelemaan viljelijöiden tarpeista.
Lue lisää vuoropuhelusta, siihen liittyvistä kokouksista ja niiden osallistujista
EU:n toimet maatalouden alalla
Euroopan komissio on jo vuonna 2023 käynnistänyt viljelijöille tarkoitetun viisivuotisen tukijärjestelmän uuden yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) puitteissa. Tukipakettiin sisältyy 300 miljardin euron määrärahat ja entistä tehokkaampia kannustimia, joilla autetaan viljelijöitä omaksumaan kestävämpiä käytäntöjä. Viljelijöille maksetaan lisätukea, jos viljely on hiiltä sitovaa.
Yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmissaan EU-maat suuntaavat enemmän tukea niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Esimerkiksi yli kymmenen prosenttia EU:n suorista tuista, eli neljä miljardia euroa vuodessa, kohdennetaan uudelleen pienviljelijöille. EU on myös lisännyt hätätilanteen tukea luonnonkatastrofien ja hintahäiriöiden varalta.
Pelkästään vuonna 2023 EU antoi yli 500 miljoonaa euroa poikkeuksellista apua kriiseistä eniten kärsineille viljelijöille.
Vastauksena viljelijöiden huoliin komissio on esittänyt erilaisia keinoja, joilla viljelijöille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta voitaisiin vähentää. Se valmistelee toimia, joilla parannetaan viljelijöiden asemaa elintarvikeketjussa ja tehostetaan hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen torjuntaa. Se on myös käynnistänyt kaksi kyselyä: ensimmäisellä kyselyllä kerätään viljelijöiden ja elintarvikeketjun pienempien toimittajien kokemuksia hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä ja toisella kyselyllä kartoitetaan viljelijöiden näkemyksiä tiettyjen sääntöjen ja menettelyjen yksinkertaistamisesta.