Tavoitteena ilmastoneutraali Eurooppa vuoteen 2050 mennessä
EU:n ilmastolakiin sisältyy sitoumus tehdä Euroopasta maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa.
Euroopan komissio esitti heinäkuussa 2021 ehdotuksia, joiden tarkoituksena on saada kaikki EU:n talouden alat vastaamaan tähän haasteeseen. Ensimmäisenä tavoitteena on pienentää päästöjä vähintään 55 % tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. 55-valmiuspaketti on nyt kokonaan hyväksytty, ja sen lainsäädännön avulla EU voi edetä kohti vuoden 2030 ilmastotavoitetta oikeudenmukaisella, kustannustehokkaalla ja kilpailukykyisellä tavalla.
Näin EU täyttää kansalaisille ja kansainvälisille kumppaneille antamansa lupaukset, näyttää tietä ilmastotoimille ja muovaa vihreästä siirtymästä kansalaisia ja teollisuutta hyödyttävän muutostekijän.
EU:n talous ja yhteiskunta muutoksessa
Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden uuden talousmallin rakentamiseen.
Vuonna 2019 julkistetulla Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalla valmisteltiin tätä perustavanlaatuista muutosta. Muutos tuo mukanaan monia etuja, kun se mahdollistaa esimerkiksi innovointia ja investointeja ja vihreiden työpaikkojen luomista sekä parantaa terveyttä ja hyvinvointia.
Kaikki 27 EU-maata sitoutuivat ohjelmassa tekemään EU:sta ensimmäisen ilmastoneutraalin maanosan vuoteen 2050 mennessä. Päästäkseen tähän ne sitoutuivat vähentämään päästöjä vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoihin verrattuna.
EU:lla on nyt oikeudellisesti sitovat ilmastotavoitteet, jotka kattavat kaikki talouden keskeiset alat. Kokonaispaketin osatekijöitä ovat esimerkiksi
- päästövähennystavoitteet monilla eri aloilla
- tavoite lisätä luonnollisia hiilinieluja
- päivitetty päästökauppajärjestelmä, jolla rajoitetaan päästöjä, asetetaan hinta saasteille ja luodaan investointeja vihreään siirtymään
- sosiaalinen tuki kansalaisille ja pienyrityksille.
EU-maat käyttävät nyt 100 % päästökauppatuloistaan ilmastoon ja energiaan liittyviin hankkeisiin ja siirtymän sosiaaliseen ulottuvuuteen.
Uuden sosiaalisen ilmastorahaston puitteissa osoitetaan EU:n talousarviosta 65 miljardia euroa ja kaiken kaikkiaan yli 86 miljardia euroa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten ja pienyritysten tukemiseen vihreässä siirtymässä. Kun eriarvoisuuteen ja energiaköyhyyteen puututaan ja eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä vahvistetaan, pidetään huolta, että kaikilla on mahdollisuuksia olla mukana yhteiskunnan toiminnassa.
Jotta eurooppalaisille yrityksille voidaan taata tasapuoliset toimintaedellytykset, uudella hiilirajamekanismilla varmistetaan, että sen soveltamisalaan kuuluvien alojen tuontituotteet myös maksavat hiilen hinnan saapuessaan EU:hun. Täten edistetään päästövähennyksiä maailmanlaajuisesti ja hyödynnetään EU:n markkinoita globaalien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Osana pyrkimyksiä kohti ilmastoneutraaliutta komissio esitti helmikuussa 2024 arvionsa EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteesta. Se suositteli kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentämistä EU:ssa 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä vuoden 1990 tasoihin verrattuna. Tämä on linjassa viimeisimmän tieteellisen tiedon ja Pariisin sopimuksen mukaisten EU:n sitoumusten kanssa. Euroopan parlamentti ja EU:n jäsenmaat aloittavat keskustelun tästä tavoitteesta, ja seuraava komissio esittää niiden työn pohjalta lainsäädäntöehdotuksia.
Siirtyminen vihreämpään liikenteeseen tarjoaa kaikille eurooppalaisille puhtaita, helposti saatavilla olevia ja kohtuuhintaisia liikenne- ja logistiikkaratkaisuja, jotka kattavat myös maaseutualueet ja syrjäiset alueet.
Uusien hiilidioksidipäästöstandardien myötä kaikki EU:ssa rekisteröidyt uudet henkilö- ja pakettiautot ovat päästöttömiä vuoteen 2035 mennessä. Siirtymävaiheessa kohti päästöttömyyttä uusien autojen keskimääräisiä päästöjä on vähennettävä 55 % vuoteen 2030 mennessä ja uusien pakettiautojen päästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä. Näin tieliikenne saadaan vakaasti etenemään kohti tavoitetta, että se olisi päästötöntä vuoteen 2050 mennessä.
EU pyrkii luomaan infrastruktuurin, jota päästöttömien ajoneuvojen lataaminen niin lyhyille kuin pitkillekin matkoillekin edellyttää. Se on asettanut pakolliset tavoitteet Euroopan tieliikenteen lataus- ja vetytankkausinfrastruktuurin käyttöönotolle. Kun käytössä on riittävästi julkista latauskapasiteettia, voidaan vastata markkinoille tulevien päästöttömien autojen kasvavan määrän aiheuttamaan kysyntään sekä kotien ja tai työpaikkojen yksityisten latureiden lisätoimituksiin.
Lisäksi vuodesta 2027 tieliikenne otetaan päästökaupan piiriin. Näin asetetaan hinta saastuttamiselle ja edistetään puhtaampien polttoaineiden käyttöä ja uudelleeninvestointia puhtaaseen teknologiaan.
Hiilen hinnoittelua sovelletaan myös ilmailualaan. Tähän asti sitä on sovellettu ETA:n sisäisiin lentoihin ja Sveitsiin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan suuntautuviin lentoihin. Vuodesta 2024 alkaen soveltamisalaan kuuluvat myös muut kuin yhden maan sisäiset lennot, jotka suuntautuvat syrjäisimmille alueille tai saapuvat niiltä.
Kestävien lentopolttoaineiden edistämiseksi on lisätty sitä tällaisten polttoaineiden vähimmäisosuutta, joka lentopolttoaineen toimittajien on sekoitettava kerosiiniin EU:n lentoasemille toimitettavaksi.
Hiilen hinnoittelu on ulotettu koskemaan myös merenkulkualaa. Uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käyttöönoton edistämiseksi on asetettu tavoite aluksilla käytetyn energian vuotuisen keskimääräisen kasvihuonekaasuintensiteetin asteittaiselle vähentämiselle.
Vihreä siirtymä tarjoaa EU:n teollisuudelle merkittävän tilaisuuden, sillä se luo markkinoita puhtaille teknologioille ja tuotteille.
Helmikuussa 2023 esittämänsä vihreän kehityksen ohjelman teollisuussuunnitelman avulla komissio haluaa parantaa hiilineutraalin teollisuuden kilpailukykyä ja nopeuttaa siirtymistä ilmastoneutraaliuteen.
Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelman tavoitteena on turvata EU:n asema teollisen innovoinnin ja puhtaan teknologian tyyssijana. Suunnitelmassa on neljä keskeistä lohkoa:
- ennakoitava ja yksinkertaistettu sääntely-ympäristö
- nopeampi rahoituksen saanti
- osaamistason nosto
- avoimen ja oikeudenmukaisen kaupan helpottaminen häiriönsietokykyisten toimitusketjujen edistämiseksi.
Maaliskuussa 2023 esitetty nettonollateollisuutta koskeva säädös on osa vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmaa, jolla pyritään lisäämään puhtaiden teknologioiden valmistusta EU:ssa, luomaan vihreitä työpaikkoja ja varmistamaan, että unionilla on hyvät valmiudet siirtyä puhtaaseen energiaan. Se luo paremmat edellytykset nettonollahankkeiden käynnistämiselle EU:ssa ja houkuttelee investointeja.
Tavoite: vähintään 40 % EU:n vuotuisesta strategisten nettonollateknologioiden käyttöönottotarpeesta vuoteen 2030 mennessä.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä edellyttää uusiutuvan energian osuuden kasvattamista ja energiatehokkuuden parantamista.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä seuranneet energiamarkkinoiden ja -hintojen häiriöt osaltaan vahvistivat ajatusta siitä, että EU:n on lopetettava riippuvuutensa Venäjän fossiilisista polttoaineista ja nopeutettava vihreää siirtymää.
Toukokuussa 2022 esitetyn REPowerEU-suunnitelman yhteydessä komissio esitteli suunnitelmansa, jonka avulla EU voi
- lisätä uusiutuvaa energiaa
- säästää energiaa
- monipuolistaa energiantoimituksia.
EU sopi maaliskuussa 2023 tiukemmasta lainsäädännöstä, jolla sen uusiutuvan energian kapasiteettia korotetaan siten, että vuodelle 2030 asetettuna sitovana vähimmäistavoitteena on nykyisen 32 %:n sijasta 42,5 % ja kunnianhimoisena pyrkimyksenä jopa 45 %. Tämä lähes kaksinkertaistaisi uusiutuvan energian nykyisen osuuden EU:ssa.
Lisäksi sekä päästöjen että kuluttajien ja teollisuuden energiakustannusten alentamisen kannalta on ratkaisevan tärkeää vähentää energiankulutusta.
Uusi sitova EU:n tason tavoite on, että energiatehokkuutta parannetaan 11,7 % vuoteen 2030 mennessä. EU-maiden on säästettävä vuosittain keskimäärin 1,49 % ajanjaksolla 2024–2030. EU-maiden on nyt myös panostettava energiatehokkuuden parantamiseen erityisesti energiaköyhyydestä kärsivien ihmisten auttamiseksi.
Energiatuotteiden verojärjestelmällä on myös tuettava vihreää siirtymää tarjoamalla oikeita kannustimia. Parhaillaan neuvotellaan komission ehdotuksesta, jonka mukaan lämmityksen ja liikenteen vähimmäisverot saatetaan vastaamaan ilmastotavoitteita, mutta samalla lievennetään sosiaalisia vaikutuksia ja tuetaan heikossa asemassa olevia ihmisiä.
Kunnostamalla asuntoja ja muita rakennuksia säästetään energiaa, voidaan paremmin suojautua äärimmäiseltä kuumuudelta ja kylmyydeltä sekä autetaan torjumaan energiaköyhyyttä.
Euroopan komissio pyrkii vähintään kaksinkertaistamaan perusparannusten määrän seuraavien kymmenen vuoden aikana ja varmistamaan, että perusparannukset johtavat parempaan energia- ja resurssitehokkuuteen. Näin parannetaan rakennusten asukkaiden ja käyttäjien elämänlaatua, vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä, edistetään digitalisaatiota sekä tehostetaan materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.
Tarvittavien peruskorjausten vauhdittamiseksi komissio ehdotti vuonna 2021 rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tarkistamista, jotta rakennusten energiatehokkuutta voidaan vähitellen parantaa kaikkialla Euroopassa kansalliset olosuhteet aina huomioon ottaen.
Tarvittavat parannukset voidaan saavuttaa erilaisilla yksittäisillä toimenpiteillä, joita ovat esimerkiksi eristäminen, vanhojen ikkunoiden tai ovien vaihtaminen, lämmitysjärjestelmien parantaminen tai aurinkopaneelien asentaminen.
Hiljattain perustetusta sosiaalisesta ilmastorahastosta tuetaan EU:n kansalaisia, jotka mahdollisesti voivat kokea energia- tai liikenneköyhyyttä. Siitä myönnetään yhteensä yli 86 miljardia euroa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten ja pienyritysten tukemiseen vihreässä siirtymässä.
Rahastosta tuetaan näitä heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä rakenteellisilla toimenpiteillä ja investoinneilla energiatehokkuuteen, rakennusten kunnostamiseen (esim. eristys), puhtaaseen lämmitykseen ja jäähdytykseen (esim. lämpöpumput) ja uusiutuvan energian integrointiin (esim. aurinkopaneelit) sekä päästöttömään ja vähäpäästöiseen liikenteeseen, mukaan lukien julkinen liikenne.
EU:n uusien rakennussääntöjen täydentämiseksi ja EU-maiden toimien ohjaamiseksi on määritetty uusi ohjeellinen kansallinen vertailuarvo, jonka mukaan uusiutuvan energian osuus rakennusten energiankulutuksesta on 49 %.
Julkiselle sektorille asetetaan uusi 1,9 %:n vuotuinen energiankulutuksen vähennystavoite. EU-maiden velvoite kunnostaa vuosittain vähintään 3 % julkishallinnon rakennusten kokonaispinta-alasta laajennetaan koskemaan kaikkia muitakin julkishallinnon tasoja kuin vain keskushallintoa.
Lisäksi vuodesta 2027 otetaan rakennukset ja liikennepolttoaineet päästökaupan piiriin. Näin asetetaan hinta saastuttamiselle ja edistetään puhtaampien polttoaineiden käyttöä ja uudelleeninvestointia puhtaaseen teknologiaan.
Luonnon ennallistaminen ja luonnon monimuotoisuuden tukeminen tarjoavat nopean ja edullisen ratkaisun hiilen sitomiseen ja varastointiin. Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia on kattava pitkän aikavälin suunnitelma, jolla suojellaan luontoa ja saatetaan EU:n biologinen monimuotoisuus elpymisen tielle ihmisten, ilmaston ja maapallon hyödyksi.
Strategia sisältää erityisiä sitoumuksia ja toimia:
- nykyisten Natura 2000 -alueiden eli EU:n laajuisen suojeltujen maa- ja merialueiden verkoston laajentaminen
- EU:n luonnon ennallistamissuunnitelma, johon liittyy myös kaikkien aikojen ensimmäinen luonnon ennallistamista koskeva laki, josta neuvotellaan parhaillaan
- rahoituksen myöntäminen luonnon monimuotoisuuden edistämiselle, jotta mahdollistetaan tarvittava muutos
- toimenpiteitä maailmanlaajuisen biologista monimuotoisuutta koskevan haasteen ratkaisemiseksi.
Luonnon ennallistaminen parantaa erityisesti hiilen talteenottoa ja varastointia, minkä vuoksi sillä on tärkeä rooli ilmaston lämpenemisen rajoittamisessa. Lisäksi se auttaa merkittävällä tavalla ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja lieventää yhä voimakkaampien luonnonkatastrofien, kuten tulvien, kuivuuden ja helleaaltojen, vaikutuksia.
Lisäksi luonnonvarojen kestämätön käyttö – erityisesti maaperän huonontuminen ja pilaantuminen – on yksi suurimmista ilmasto- ja biodiversiteettikriisejä pahentavista tekijöistä. Komissio onkin ehdottanut maaperän seurantaa koskevaa säädöstä, jonka avulla EU:n on tarkoitus saavuttaa vuodeksi 2050 asettamansa tavoite terveestä maaperästä. Tavoitteeseen pyritään keräämällä tietoja maaperän terveydestä ja toimittamalla nämä tiedot viljelijöiden ja muiden maaperän hoitajien saataville.
Hiilen nettopoistumien lisääminen ja hiilinielujen edistäminen EU:ssa on ensiarvoisen tärkeää. Luonnollisten nielujen aikaansaamia hiilen nettopoistumia koskeva EU:n tavoite nousee 310 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin vuoteen 2030 mennessä. EU-maat ovat yhdessä vastuussa hiilen poistamisesta ilmakehästä, ja ne vastaavat hiilinielujensa hoitamisesta ja laajentamisesta EU:n uuden tavoitteen saavuttamiseksi.
Bioenergia edistää fossiilisten polttoaineiden käytön asteittaista lopettamista ja EU:n talouden irtautumista hiilestä. Mutta myös bioenergiaa on käytettävä kestävästi. Ilmastoa ja biologista monimuotoisuutta koskevien tiukempien tavoitteiden mukaisesti sovelletaan tiukkoja uusia kriteerejä, joilla vältetään kestämätöntä metsänkorjuuta ja suojellaan biologisesti monimuotoisia alueita.
Ilmastonmuutoksen maailmanlaajuinen uhka voidaan ratkaista vain tekemällä yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa.
EU on jo näyttänyt esimerkkiä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalla. Se on saanut suuret kansainväliset kumppanit asettamaan omat tavoitteensa ilmastoneutraaliuden saavuttamisen aikataululle.
Investoimalla uusiutuvan energian teknologiaan kehitämme asiantuntemusta ja tuotteita, joita myös muu maailma tarvitsee.
Liikenteen muuttuessa vihreämmäksi luomme maailmanlaajuisesti johtavia yrityksiä, jotka voivat palvella kasvavia maailmanmarkkinoita. Tekemällä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniemme kanssa voimme yhdessä vähentää päästöjä meriliikenteessä ja ilmailussa kaikkialla maailmassa.
EU vaati Dubaissa vuonna 2023 pidetyssä YK:n COP28-huippukokouksessa maailmanlaajuisten ilmastotavoitteiden huomattavaa nostamista, jotta 1,5 celsiusasteen tavoite pysyisi saavutettavissa Pariisin sopimuksen mukaisesti. EU varmisti kokouksessa sopimuksen, jolla nopeutetaan maailmanlaajuista siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista, kolminkertaistetaan uusiutuvat energialähteet ja kaksinkertaistetaan energiatehokkuus tällä vuosikymmenellä.
EU, sen jäsenmaat ja Euroopan investointipankki ovat yhdessä suurin kehittyville talouksille tarjottavan julkisen ilmastorahoituksen antaja. Vuonna 2022 niiden antama rahoitus oli yli 28,5 miljardia euroa.