Enemmän mahdollisuuksia ja parempi elämänlaatu
Laajentuminen on tuonut kaikkien jäsenmaiden kansalaisille lisää mahdollisuuksia opiskella ja työskennellä kaikkialla EU:ssa. Yli 2,7 miljoonaa vuonna 2004 liittyneen kymmenen jäsenmaan asukasta on hyödyntänyt mahdollisuutta opiskella ja opettaa ulkomailla. Samaan aikaan Erasmus+ -ohjelman ansiosta yli 600 000 nuorta muista EU-maista on opiskellut niiden korkeakouluissa.
Liittyneistä kymmenestä jäsenmaasta yhdeksän kuuluu täysimääräisesti Schengen-alueeseen, joka on maailman suurin vapaa matkustusalue ja takaa sujuvan ja turvallisen matkustamisen. Työtä Kyproksen sisällyttämiseksi Schengen-alueeseen jatketaan, ja tässä otetaan huomioon sen erityisolosuhteet.
Kuluneiden 20 vuoden aikana EU on edistynyt merkittävästi myös muun muassa sosiaalisissa oikeuksissa, terveyden ja ympäristön suojelussa, jätehuollossa, kuluttajien oikeuksissa ja tuoteturvallisuudessa, mikä on auttanut parantamaan ihmisten yleistä elämänlaatua.Vuonna 2004 unioniin liittyneet kymmenen maata ovat paitsi hyötyneet näistä tiukemmista normeista, myös osaltaan muokanneet niitä. Nyt luontoa suojellaan paremmin, kaupungeissa on puhtaampi ilma ja yksityisyyttä suojataan kaikkialla unionissa.

Työpaikkoja, kasvua ja vaurautta
EU:n talous on kasvanut viimeisten 20 vuoden aikana 27 prosenttia. EU:hun vuonna 2004 liittyneiden maiden talouskasvu on ollut huomattavaa. Puolan ja Maltan taloudet ovat yli kaksinkertaistuneet. Slovakian talous on kasvanut 80 prosenttia.
Myös maat, jotka olivat jäseniä jo vuoden 2004 laajentumisen aikaan, ovat saaneet osansa kasvusta ja vaurastumisesta. Espanjan vienti vuonna 2004 liittyneisiin maihin on kaksinkertaistunut 20 vuoden aikana. Italian tavarakauppa näiden maiden kanssa on lisääntynyt 77 prosenttia. Myös Liettuan ja Ruotsin väliset kauppasuhteet ovat vilkastuneet merkittävästi. Alle kahden vuosikymmenen aikana EU:n sisäiset tavaravirrat ovat kasvaneet yli 40 prosenttia.
EU:ssa 20 viime vuoden aikana syntyneistä 26 miljoonasta uudesta työpaikasta 6 miljoonaa on kymmenessä uudessa jäsenmaassa.

EU:n tuotannonalojen kilpailukyky
Olipa kyse Puolan elektroniikkaliiketoiminnasta tai Saksan autoteollisuudesta, tuotannonalat ovat kasvaneet sisämarkkinoiden tarjoamien entistä suurempien mittakaavaetujen ansiosta. Keskeisten tuotantopanosten, kuten kriittisten raaka-aineiden, saatavuus on parantunut Euroopassa. Yritykset voivat nyt hankkia helposti vaikkapa kuparia Kyproksesta, kobolttia Tšekistä, harvinaisia maametalleja Liettuasta ja nikkeliä Slovakiasta.
EU:n laajeneminen on myös luonut mahdollisuuksia laajentaa maatalouselintarviketuotteiden markkinoita, minkä ansiosta kuluttajilla on enemmän laadukkaita tuotteita valittavinaan. Uudet jäsenmaat ovat rikastuttaneet EU:n maatalouden monimuotoisuutta erilaisilla viljelyperinteillä, viljelykasveilla, karjalla ja laadukkailla tuotteilla. Näiden maiden maataloustuotannon arvo on kolminkertaistunut kahden viime vuosikymmenen aikana yli 68 miljardiin euroon.

Investoinnit yhteiseen unioniin
EU on investoinut viimeisten 20 vuoden aikana merkittävästi infrastruktuuriin, joka tekee Euroopasta entistä paremman asuin- ja työskentelypaikan. Hankkeet kohdistuvat esimerkiksi valtateihin, putkilinjoihin, julkiseen liikenteeseen, yhteyksiin, datakeskuksiin ja rajat ylittävään infrastruktuuriin.
Yhdennetyt energiamarkkinat ovat auttaneet EU:ta selviytymään kriiseistä esimerkiksi Venäjän supistettua kaasutoimituksia. EU-maat ovat pyrkineet toteuttamaan yhdessä entistä varmempia ja kestävämpiä energiatoimituksia, edistäneet siirtymistä puhtaaseen energiaan ja vähentäneet riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista. EU:n investointien ansiosta nopeiden laajakaistaverkkojen ja internetyhteyksien kattavuus on parantunut selvästi koko EU:ssa. Digitaalialan edelläkävijät, kuten Viro, edistävät sähköisen hallinnon palveluja. Kaikkialla Euroopassa miljoonat ihmiset voivat käyttää 5G-verkkoa.
Nykyään hankkeita vauhditetaan NextGenerationEU-välineen avulla. Sen kautta saadaan 800 miljardia euroa satoihin hankkeisiin merituulipuistoista sähköjuniin, huipputason digitaalisista palveluista maailmanluokan terveydenhuoltokeskuksiin. Näin syntyy laadukkaita työpaikkoja kaikkiin 27 jäsenmaahan.
Strateginen ympäristömme muuttuu jatkuvasti, ja Euroopan on tehostettava puolustusta. Tähän osallistuvat kaikki jäsenmaat. Esimerkiksi Virossa tehdään puolustustutkimusta, Ruotsissa kehitetään ilma-aluksia ja Puolassa tuotetaan ampumatarvikkeita.

Innovointi ja tutkimus
Euroopan unionissa on 20 vuoden aikana saatu aikaan lukuisia läpimurtoja ja luovia innovaatioita, jotka liittyvät esimerkiksi sairauksien ehkäisyyn ja syövän hoitoon. Monet näistä on toteutettu kymmenessä uudessa EU-maassa tai ne ovat tulosta vanhempien ja uudempien jäsenmaiden tutkijoiden EU:n taloudellisella tuella tekemästä yhteistyöstä.
Unkarilaiset ja ranskalaiset tutkijat ovat kehittäneet materiaalitutkimusta ja saaneet työstään fysiikan Nobel-palkinnon. Tutkijat eri puolilla EU:ta Latviasta Espanjaan tekevät tiivistä yhteistyötä lisätäkseen tietämystä esimerkiksi genomeista.

Solidaarisuus
Katastrofien iskiessä EU-maiden apu toisilleen on ollut elintärkeää, onpa kyseessä ollut tulva, metsäpalo, maanjäristys tai kansanterveydelliset hätätilanteet.
Kaikki EU-maat ovat ohjanneet 20 vuoden ajan tukea koko Eurooppaan ja sen ulkopuolelle EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Esimerkkejä on runsaasti. Viisi jäsenmaata kiirehti toimittamaan apua Unkarille vuoden 2010 äkkitulvien jälkeen. Kesällä 2022 itävaltalaiset palomiehet tulivat Sloveniaan avustamaan tuhoisien maastopalojen sammuttamisessa. Viime vuonna slovakialaiset asiantuntijat saapuivat Kreikkaan auttamaan ennennäkemättömän laajojen maastopalojen torjunnassa.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU:n jäsenmaat ovat heti ensimmäisestä päivästä alkaen tehneet yhteistyötä tukeakseen Ukrainan kansaa. Puolassa ja Slovakiassa sekä Romaniassa sijaitsevat logistiikkakeskukset ovat auttaneet kanavoimaan eri puolilta unionia saatua apua. EU on myöntänyt tilapäistä suojelua yli 4,1 miljoonalle ukrainalaispakolaiselle, ja vuonna 2004 unioniin liittyneet jäsenmaat ovat ottaneet heistä vastaan lähes 1,7 miljoonaa.

EU:n kansainvälinen rooli
Viimeisten 20 vuoden aikana EU:n ääni maailmannäyttämöllä on vahvistunut, kun se on kehottanut maailmaa toimintaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja pandemian torjumiseksi tai demokratian edistämiseksi.
Kymmenen uuden jäsenmaan liittyminen vahvisti EU:n taloudellista vaikutusvaltaa koko maailmassa. Aiempaa laajemmat sisämarkkinat ovat tehneet EU:sta entistä houkuttelevamman kauppakumppanin, mikä on luonut uusia mahdollisuuksia ulkomailla. EU:n kansainvälinen kauppa on kasvanut 3 biljoonaa euroa vuoden 2004 jälkeen ja oli vuonna 2023 yhteensä 5 biljoonaa euroa.
Myös EU:n asema johtavana humanitaarisen avun antajana on laajentumisen myötä vahvistunut. EU:n humanitaarista apua niin Ukrainassa, Gazassa kuin Sudanissakin antavat eri puolilta EU:ta saapuneet avustustyöntekijät, muun muassa puolalaiset kansalaisjärjestöt, tšekkiläiset humanitaariset kumppanit ja kyproslaiset avustustyöntekijät.
Laajentuminen on edistänyt vaurautta, lujittanut demokratiaa ja varmistanut vakauden kaikkialla unionissa. EU:sta, jossa on 27 jäsenmaata, on tullut entistä voimakkaampi geopoliittinen toimija.

”20 vuotta yhdessä” -kampanjassa käytetyt tiedot perustuvat Eurostatin tilastoihin sekä muihin virallisiin tietolähteisiin, ja niitä saatetaan päivittää. Kyselytulokset ovat peräisin Eurobarometri-selvityksistä.