EU haluaa humanitaarisen avun ja kansainvälisen yhteistyön avulla vahvistaa elintarvikejärjestelmiä kaikkialla maailmassa
Tämä sivu on saatavilla myös seuraavilla kielillä: arabia | العربية | suahili | Kiswahili
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaarantaa miljoonien ihmisten ruokaturvan kaikkialla maailmassa ja etenkin alhaisen tulotason maissa, jotka ovat riippuvaisia elintarvikkeiden ja lannoitteiden tuonnista.
Euroopan unioni pyrkii varmistamaan, että maailmanlaajuinen ruokaturva palautetaan kansainvälisen yhteistyön avulla. Se antaa myös humanitaarista apua ja tukea pahiten kärsineille viljelijöille.
14.11.2022 – Uudella 210 miljoonan euron humanitaarisella apupaketilla tuetaan 15 maata. Komissio lisää tukeaan sellaisten maiden auttamiseksi, jotka kärsivät eniten ruokaturvan heikentymisen tuhoisista vaikutuksista eri puolilla maailmaa. EU:n maailmanlaajuisen ruokaturvan kokonaistuki nousee apupaketin myötä jopa 18 miljardiin euroon vuosina 2020–2024.
Venäjän hyökkäys kiihdyttää maailmanlaajuista ruokakriisiä
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut välittömästi miljoonien ihmisten ruokaturvaan eri puolilla maailmaa. Kustannukset ovat nousseet koko elintarvikeketjussa. Energia- ja lannoitekustannusten nousu on horjuttanut maatalousmarkkinoita. Ukrainaan ja Venäjälle suuntautuvat ja niistä lähtevät kauppavirrat ovat häiriintyneet.
Yli puolet Maailman elintarvikeohjelman vehnästä tulee Ukrainasta. Pommitusten vuoksi ukrainalaisten viljelijöiden on kuitenkin mahdotonta kylvää peltojaan.
Venäjä kohdistaa tarkoituksellisesti iskuja maatalouskoneisiin, elintarvikevarastoihin sekä jalostus- ja kuljetuskapasiteettiin Ukrainassa.
Venäjä rajoittaa elintarvikevientiään ja estää vehnäkuljetusten liikkumisen Mustallamerellä.
Valko-Venäjälle ja Venäjälle asetetut EU:n pakotteet eivät koske maatalousalaa. Maatalous- ja elintarviketuotteiden ostaminen, maahantuonti ja kuljettaminen on vapautettu Venäjän lipun alla purjehtivien alusten kiellosta.
EU:n toimet
EU on pitkäaikainen ja luotettava kumppani monelle maalle eri puolilla maailmaa, ja se pyrkii varmistamaan maailmanlaajuisen ruokaturvan ja rakentamaan selviytymiskykyisiä elintarvikejärjestelmiä.
Ruoan saatavuus ei ole nyt uhattuna EU:ssa, koska EU on suurelta osin omavarainen monien maataloustuotteiden suhteen. EU:n maatalousala on kuitenkin muun muassa rehuvalkuaisen nettotuoja. Tämä yhdistettynä lannoitteiden, fossiilisen energian ja muiden tuotantopanosten korkeisiin kustannuksiin, aiheuttaa viljelijöille tuotantoon liittyviä haasteita ja uhkaa nostaa elintarvikkeiden hintoja.
Euroopan komissio ehdottaa lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimia globaalin ruokaturvan parantamiseksi ja viljelijöiden ja kuluttajien tukemiseksi EU:ssa. Toimissa otetaan huomioon elintarvikkeiden hintojen sekä tuotantopanoskustannusten nousun.
EU
auttaa siirtämään viljaa Ukrainasta
tukee heikossa asemassa olevia väestöryhmiä
lisää elintarviketuotantoaan
poistaa rajoitteita elintarvikekaupasta ja edistää monenvälisyyttä
Globaalin ruokaturvan vahvistaminen
Viljelykasvien tuotannon ja viennin väheneminen Venäjältä ja Ukrainasta aiheuttaa merkittäviä riskejä sekä elintarvikkeiden saatavuuteen että kohtuuhintaisuuteen EU:n naapurimaissa Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä, mutta myös Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Vaikutukset etenkin peruselintarvikkeeksi laskettavan vehnän saatavuuteen ja hintaan ovat huomattavat.
Viljelykasvien tuotannon vähenemisen maailmanlaajuiset vaikutukset
Euroopan komissio on sitoutunut toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että EU elintarvikkeiden nettoviejänä ja johtavana maatalouselintarvikkeiden tuottajana edistää maailmanlaajuista ruokaturvaa. Ruokaa ja ruokajärjestelmiä koskevissa asioissa.EU on johtava humanitaarisen avun ja kehitysavun antaja.
Sekä humanitaariset tarpeet että kustannukset ovat todennäköisesti kasvamassa, ja humanitaariseen apuun kohdistuu lisäpainetta. Vuodesta 2015 lähtien EU on käyttänyt humanitaariseen elintarvikeapuun vähintään 350 miljoonaa euroa vuodessa. Vuosina 2020–2024 EU investoi 18 miljardia euroa ruokaturvan vahvistamiseen maailmanlaajuisesti. Vuosina 2021–2027 EU tukee elintarvikejärjestelmiä noin 70 kumppanimaassa.
- 6.4.2022 EU ja sen jäsenmaat lupasivat yli miljardi euroa ruokaturvan parantamiseen Sahelissa.
- 26.4.2022 EU ja sen jäsenmaat lupasivat 633 miljoonaa euroa kiireelliseen tukeen sekä elintarvikejärjestelmien ja selviytymiskyvyn vahvistamiseen Afrikan sarvessa.
- 24.9.2022 EU myönsi 600 miljoonaa euroa heikoimmassa asemassa oleville Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maille, jotka kärsivät elintarvikekriisistä.
- 14.11.2022 Euroopan komissio ilmoitti uudesta 210 miljoonan euron humanitaarisesta apupaketista 15 maalle, jotka kärsivät eniten ruokaturvan heikentymisen tuhoisista vaikutuksista.
EU on hyväksynyt 225 miljoonan euron tukipaketin mahdollisten ruokakriisien lieventämiseen EU:n eteläisessä naapurustossa. Alue on hyvin riippuvainen elintarvikkeiden maahantuonnista, joka on häiriintynyt sodan takia.
Lisäksi EU ajaa edelleen voimakkaasti elintarvikkeiden vientirajoitusten ja vientikieltojen välttämistä ja jatkaa sisämarkkinoiden toimivuuden tehostamista.
Nykyinen syvä kriisi osoittaa, että koko maailmassa on siirryttävä nopeasti kestävään ja häiriönsietokykyiseen ruokajärjestelmään, jotta voimme valmistautua paremmin tuleviin kriiseihin. Vuonna 2021 pidettiin elintarvikejärjestelmiä koskeva YK:n huippukokous. Sen jatkotoimena komissio liittyy kahdeksaan koalitioon, joiden tavoitteena on ruokajärjestelmän muutos, häiriönsietokyvyn parantaminen ja kestävä tuottavuuden kasvu.
EU tekee lujasti työtä, jotta Ukrainasta saataisiin viljaa maailmanmarkkinoille niin, että ukrainalaiset saisivat tarvitsemiaan tuloja ja Maailman elintarvikeohjelma kipeästi kaipaamaansa viljaa.
EU on avannut vaihtoehtoisia logistiikkareittejä, nk. solidaarisuuskaistoja, ja tukenut niitä taloudellisesti, jotta Ukrainasta voidaan viedä viljaa maailman haavoittuvimpiin maihin.
EU lisää myös omaa tuotantoaan helpottaakseen maailmanlaajuisiin elintarvikemarkkinoihin kohdistuvaa painetta. Se tekee yhteistyötä Maailman elintarvikeohjelman kanssa, jotta saatavilla olevat varastot ja lisätuotteet saadaan heikossa asemassa oleviin maihin kohtuullisin hinnoin.
Lisäksi komissio auttaa Ukrainaa laatimaan ja toteuttamaan lyhyen ja keskipitkän aikavälin ruokaturvastrategian. Strategialla pyritään takaamaan maksujen päätyminen viljelijöille ja kuljetus- ja varastointikapasiteetin ylläpito, jotta Ukraina voi ruokkia kansalaisensa ja saada lopulta takaisin vientimarkkinansa.
Kansallisista määrärahoista jaetaan 500 miljoonaa euroa suoraan viljelijöille, joihin tuotantopanoskustannusten nousu ja vientimarkkinoiden sulkeutuminen vaikuttavat eniten. EU:n jäsenmaat voivat täydentää tätä tukea jopa 200 prosentilla kansallisista varoista.
Viljelijöiden nykyisten maksuvalmiusongelmien ratkaisemiseksi EU-maat voivat maksaa korotettuja yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukia etukäteen.
Komissio on
- myöntänyt väliaikaisen poikkeuksen, jolla sallitaan viljelykasvien tuottaminen kesannoidulla maalla ja täyden viherryttämistuen säilyttäminen viljelijöille
- ehdottanut uutta tilapäistä kriisikehystä, joka kattaisi myös viljelijät, lannoitteiden tuottajat ja kalatalousalan.
Komissio aikoo myös ottaa käyttöön markkinoiden turvaverkkotoimenpiteitä sianlihamarkkinoiden tukemiseksi alan erityisen vaikean tilanteen vuoksi.
Tiettyä Ukrainasta peräisin olevaa tuontia koskevat suojatoimenpiteet
EU sopi toukokuussa 2022 Ukrainan Euroopan unioniin suuntautuvaan vientiin sovellettavien tuontitullien, kiintiöiden ja kaupan suojatoimenpiteiden – niin sanottujen yksipuolisten kaupan toimenpiteiden – soveltamisen keskeyttämisestä. Tällä haluttiin lievittää niitä vaikeuksia, joita ukrainalaiset tuottajat ja viejät kohtaavat Venäjän perusteettoman sotilaallisen hyökkäyksen seurauksena.
Bulgariassa, Puolassa, Romaniassa, Slovakiassa ja Unkarissa ilmeni Ukrainasta peräisin olevien vehnän, maissin, rapsin- ja auringonkukansiementen aiheuttamia logistisia pullonkauloja, joten niiden tuonnin osalta tulivat poikkeukselliset ja ennalta ehkäisevät toimenpiteet tilapäisesti voimaan 2.5.2023. Koska markkinoiden vääristymistä ei ole enää havaittu näissä viidessä Ukrainan rajanaapurissa, ennalta ehkäisevien toimenpiteiden voimassaolo päättyi 15.9.2023. Ukraina puolestaan on luvannut ryhtyä 16.9.2023 alkaen vehnän, maissin, rapsin- ja auringonkukansiementen viennin osalta tehokkaisiin valvontatoimiin, jotta sen naapureina olevien EU-maiden markkinat eivät vääristyisi. Ukraina on myös sitoutunut ottamaan 30 päivän sisällä käyttöön oikeudellisia toimia äkillisten vilja- ja siemenvyöryjen estämiseksi.
Euroopan komissio jatkaa tilanteen seurantaa voidakseen reagoida mahdollisiin yllättäviin käänteisiin. Se ei myöskään aseta mitään rajoituksia niin kauan kuin Ukraina toteuttaa toimiaan tehokkaasti ja tuloksellisesti.
Toimenpiteet peruselintarvikkeiden tarjonnan parantamiseksi auttavat lieventämään hintapaineita.
EU-maat voivat vaikuttaa elintarvikkeiden hintoihin myös alentamalla arvonlisäverokantoja ja kannustamalla talouden toimijoita hillitsemään vähittäishintoja.
Ne voivat lisäksi saada tukea EU:n eri rahastoista, kuten vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta (FEAD), joka tukee EU-maita elintarvikkeina ja perushyödykkeinä annettavan avun toimittamisessa sitä eniten tarvitseville.
Ruokajärjestelmien häiriönsietokyky ja kestävyys
Häiriönsietokyvyn parantaminen siten, että vähennetään Euroopan maatalouden riippuvuutta energiasta, energiaintensiivisestä tuonnista ja rehun tuonnista, on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Häiriönsietokyky edellyttää monipuolisia tuontilähteitä ja markkinakanavia vankan monenvälisen ja kahdenvälisen kauppapolitiikan avulla.