YK:n 27. ilmastokokous (COP27) järjestettiin 6.–18.11.2022 Sharm El-Sheikhissä Egyptissä.
COP27-ilmastokokouksen tavoitteena oli nopeuttaa Pariisin sopimuksen ja YK:n ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamista. Huippukokouksen puheenjohtajana toimi Egypti.
Euroopan komissio toimi COP27-kokouksessa kunnianhimoisesti ja joustavasti, jotta tavoite ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 celsiusasteeseen pysyisi ulottuvissamme. EU:n vahva ja yhtenäinen toiminta edesauttoi sitä, että tiiviiden neuvottelujen tuloksena päätettiin edelleen pitää kiinni Pariisin sopimuksen tavoitteista. EU:n toiminta sillanrakentajana auttoi myös luomaan tasapainoisia uusia rahoitusjärjestelyjä, joissa avunantajapohjaa laajennettiin. Niiden avulla autetaan haavoittuvassa asemassa olevia yhteisöjä selviytymään ilmastonmuutoksen aiheuttamista menetyksistä ja vahingoista.
COP27-kokouksen ansiosta 1,5 celsiusasteen tavoite on yhä mahdollinen. Valitettavasti maailman suurimpien päästöjen aiheuttajilta ei saatu sitoumusta fossiilisten polttoaineiden käytön asteittaisesta vähentämisestä eikä uusia sitoumuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. EU aikoo kuitenkin pysyä aiemmin valitsemallaan tiellä erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja REPowerEU-suunnitelman avulla, koska on ratkaisevan tärkeää voida pitää kiinni Pariisin tavoitteista.
- Kokouksen osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen edellyttää nopeita, perusteellisia ja kestäviä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä siten, että maailmanlaajuisia päästöjä vähennetään 43 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 tasoon verrattuna.
- Osapuolet toistivat Glasgow’n ilmastosopimuksen kehotuksen saattaa kansallisesti määritellyt panokset ajan tasalle vuoden 2023 loppuun mennessä, jotta ne olisivat Pariisin sopimuksen lämpötilatavoitteen mukaisia.
- Glasgow’n ilmastosopimus ohjaa ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevaa uutta työohjelmaa, jolla osapuolia kannustetaan mukauttamaan tavoitteitaan ja toimiaan kohti nollanettopäästöjä.
- Osapuolet päättivät ottaa käyttöön uusia rahoitusjärjestelyjä sellaisten kehitysmaiden auttamiseksi, jotka ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen haitallisille vaikutuksille. Näiden järjestelyjen osana perustetaan uusi menetyksiin ja vahinkoihin keskittyvä rahasto.
EU:n aloitteet COP27-kokouksessa
Strategiset kumppanuudet
Komissio varmisti COP27-kokouksessa monia kahden- ja monenvälisiä sopimuksia. Se allekirjoitti seuraavat strategiset kumppanuussopimukset:
- sopimus Kazakstanin kanssa raaka-aineista, akuista ja uusiutuvasta vedystä
- sopimus Namibian kanssa kestävistä raaka-aineista ja uusiutuvasta vedystä
- sopimus Egyptin kanssa uusiutuvasta vedystä
Metsäkumppanuudet
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen käynnisti metsäkumppanuudet Guyanan, Mongolian, Kongon, Ugandan ja Sambian kanssa. EU tukee näitä kumppanimaitaan metsien kestävässä hoidossa ja säilyttämisessä, sillä metsät ovat yksi maailman keskeisimmistä luonnonvaroista, kun halutaan torjua ilmastonmuutosta, säilyttää biologista monimuotoisuutta ja edistää kestävää kehitystä. Lue lisää
Luonnon merkitys toisiinsa kytkeytyvien ilmasto- ja biodiversiteettikriisien torjunnassa oli keskeinen painopiste myös COP15-biodiversiteettikokouksessa, joka pidettiin Montrealissa Kanadassa joulukuussa 2022.
Maailmanlaajuinen metaanisitoumus
Yhdysvallat, EU ja sen kumppanit käynnistivät vuonna 2021 virallisesti maailmanlaajuisen metaanisitoumuksen, jolla pyritään vähentämään metaanipäästöjä. Metaanipäästöjen vähentäminen tukee osaltaan tavoitetta rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen. COP27-kokouksessa komissio pani tyytyväisenä merkille, että tämä hanke on saanut yhä enemmän tukijoita: mukana on nyt yli 150 maata. Lue lisää
Afrikka: Tuki ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
EU ja Afrikan unioni ilmoittivat uudesta Team Europe -aloitteesta, jolla tuetaan Afrikan kykyä selviytyä ilmastonmuutoksesta ja sopeutua siihen. Aloite on osa EU:n ja Afrikan Global Gateway -investointipakettia. Tähän Team Europe -aloitteeseen on koottu nykyiset ja uudet ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävät ohjelmat, joiden arvo on yli miljardi euroa. Se tehostaa toimien vaikutusta parantamalla koordinointia ja lisäämällä EU:n ja Afrikan unionin välistä poliittista vuoropuhelua ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.
Oikeudenmukaisen energiasiirtymän kumppanuus
Etelä-Afrikka, Ranska, Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat ja EU julkistivat vuonna 2021 oikeudenmukaisen energiasiirtymän kumppanuuden, joka tukee Etelä-Afrikan vähähiilistämistoimia. Tällä uudella ja kunnianhimoisella hankkeella pyritään nopeuttamaan Etelä-Afrikan talouden hiilipäästöjen vähentämistä ja panostamaan sen sähköjärjestelmän kehittämiseen. COP27-kokouksessa EU myös antoi tukensa Etelä-Afrikan oikeudenmukaisen energiasiirtymän investointisuunnitelmalle. G20-maiden kokouksessa Balilla EU allekirjoitti uuden oikeudenmukaisen energiasiirtymän kumppanuuden Indonesian kanssa.
COP27-konferenssin aikana komissio järjesti yli 125 oheistapahtumaa EU:n paviljongissa Sharm El-Sheikhissä ja verkossa. Niiden teemoina olivat luonnon monimuotoisuuden suojelu ja ennallistaminen, energiavarmuus ja vihreä siirtymä, kestävä rahoitus, elintarvike- ja vesivarmuus sekä tutkimus ja innovointi. Ohjelmassa oli muun muassa komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansin ja nuorten kokousedustajien keskustelutilaisuus.
Team Europen vuotuinen osuus ilmastonmuutoksen torjunnan maailmanlaajuisesta rahoituksesta
Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää päästöjen vähentämistä kaikkialla maailmassa. Monet maat ovat jo joutuneet kokemaan ilmastokriisin vaikutuksia. EU keräsi vuosina 2013–2020 rahoitusta, jolla autetaan kehitysmaita hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan siihen. Näiden varojen avulla
- rahoitetaan ilmastotoimia maailmanlaajuisesti etenkin köyhimmissä ja haavoittuvimmissa maissa ja yhteisöissä
- houkutellaan avustusten kautta yksityisen sektorin investointeja ja kansainvälisten kehityspankkien rahoitusta.
EU ja sen jäsenmaat ovat suurin julkisen ilmastorahoituksen tarjoaja kehittyville talouksille. Niiden maksuosuus vuonna 2020 oli 23,4 miljardia euroa, josta lähes puolet oli avustusten muodossa. Tämä muodostaa huomattavan osan 100 miljardin dollarin maailmanlaajuisesta tavoitteesta, johon kehittyneet maat sitoutuivat Kööpenhaminan ilmastohuippukokouksessa vuonna 2009.