Komissio esitteli maaliskuussa 2020 uuden teollisuusstrategian, jonka tavoitteena on tukea siirtymistä vihreään ja digitaaliseen talouteen, parantaa EU:n teollisuuden maailmanlaajuista kilpailukykyä ja lisätä Euroopan avointa strategista riippumattomuutta. Uuden teollisuusstrategian esittämistä seuraavana päivänä WHO julisti covid-19-epidemian pandemiaksi.
Toukokuussa 2021 komissio julkaisi teollisuusstrategiasta päivitetyn version, koska haluttiin varmistaa, että EU:n teollisuuspolitiikassa otetaan kunnolla huomioon covid-19-kriisin jälkeiset muuttuneet olosuhteet. Tavoitteena oli myös edistää EU:n talouden kestävyyttä, digitalisaatiota, selviytymiskykyä ja globaalia kilpailukykyä. Teollisuusstrategian päivityksellä ei korvata vuoden 2020 teollisuusstrategiaa eikä täydennetä sillä käynnistettyä prosessia. Suuri osa tästä työstä on jo meneillään ja edellyttää määrätietoisia toimia. Kyseessä on teollisuusstrategian kohdennettu päivitys, jossa keskitytään siihen, mitä lisätoimia tarvitaan ja mistä on otettava opiksi.
Pk-yritykset ovat merkittävä innovoinnin moottori talouden ekosysteemeissä, minkä vuoksi ne on otettava huomioon kaikissa tämän strategian mukaisissa toimissa. Tämä tehdään horisontaalisesti puuttumalla tehokkaammin sääntelystä aiheutuvaan rasitteeseen. Uudet toimet hyödyttävät suuresti pk- ja startup-yrityksiä, kun sisämarkkinat vahvistuvat, toimitusriippuvuus vähenee ja vihreä ja digitaalinen siirtymä nopeutuvat. Strategiaan sisältyy myös joitakin nimenomaan pk-yrityksille suunnattuja toimia, joilla muun muassa parannetaan häiriönsietokykyä, ehkäistään maksuviivästyksiä ja tuetaan maksukykyä.
Covid-19-kriisistä saadut kokemukset
Covid-19-kriisi on vaikuttanut voimakkaasti EU:n talouteen. Sen vaikutukset vaihtelevat ekosysteemien ja yritysten koon mukaan. Kriisi toi esiin globaalien arvoketjujen keskinäisen riippuvuuden ja osoitti maailmanlaajuisesti integroitujen ja hyvin toimivien sisämarkkinoiden arvon.
Vaikka kriisin vaikutukset vaihtelevat eri ekosysteemeissä ja yrityksissä, kriisiajan keskeisiä haasteita ovat olleet
- rajojen sulkeminen, joka vaikuttaa henkilöiden, tavaroiden ja palvelujen vapaaseen liikkuvuuteen
- maailmanlaajuisten toimitusketjujen häiriöt, jotka vaikuttavat keskeisten tuotteiden saatavuuteen
- kysynnän häiriintyminen.
Päivitetyssä teollisuusstrategiassa ehdotetaan näiden ongelmien ratkaisemiseksi toimia, joilla tuetaan investointeja. Keskeisiä toiminta-alueita ovat seuraavat:
Sisämarkkinoiden häiriönsietokyvyn vahvistaminen
Euroopan avoimen strategisen riippumattomuuden tukeminen
Vihreää ja digitaalista siirtymää tukeva liiketoimintamalli
Sisämarkkinoiden häiriönsietokyky
Sisämarkkinat ovat EU:n tärkeä voimavara. Ne luovat eurooppalaisyrityksille vakaan toimintaympäristön ja tarjoavat mittakaavaetuja ja maailmanlaajuisen ponnahduslaudan. Covid-19-pandemia on kuitenkin vaikuttanut merkittävästi toimintamahdollisuuksiin sisämarkkinoilla. Yritykset ja yksityishenkilöt ovat kärsineet rajojen sulkemisesta, tarjonta on häiriintynyt ja toiminnasta on usein puuttunut ennustettavuus.
Näiden ongelmien ratkaisemiseksi komissio on ehdottanut seuraavaa:
Sisämarkkinoiden hätäapuväline: rakenteellinen ratkaisu henkilöiden, tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi mahdollisissa tulevissa kriiseissä
Sisämarkkinoiden syventäminen: keskeisiä yrityspalveluja koskevien standardien yhdenmukaistaminen sekä markkinavalvonnan ja muiden pk-yrityksille kohdennettujen toimien digitalisoinnin tehostaminen
Sisämarkkinoiden seuranta: vuosittainen analyysi sisämarkkinoiden tilasta muun muassa 14 teollisen ekosysteemin osalta
14 teollista ekosysteemiä ovat ilmailu- ja avaruusala sekä puolustusala, elintarviketeollisuus, rakentaminen, kulttuuriala ja luovat alat, digitaaliala, elektroniikka, energiavaltainen teollisuus, uusiutuvat energialähteet, terveys, liikkuvuus ja liikenne sekä autoteollisuus, lähi- ja yhteisötalous ja kansalaisturvallisuus, vähittäiskauppa, tekstiiliteollisuus sekä matkailu.
EU:lle, joka on merkittävä tuoja ja viejä, avoin kauppa ja investoinnit ovat vahvuus, kasvun lähde ja häiriönsietokyvyn tuki. Covid-19-pandemia on kuitenkin aiheuttanut maailmanlaajuisten toimitusketjujen häiriöitä ja tiettyjen kriittisten tuotteiden puutetta Euroopassa. Tämän vuoksi EU:n on edelleen parannettava avointa strategista riippumattomuuttaan keskeisillä aloilla, kuten vuoden 2020 teollisuusstrategiassa jo esitettiin.
Komissio ehdottaa seuraavaa:
Monipuoliset kansainväliset kumppanuudet: Pidetään kauppa ja investoinnit keskeisessä roolissa pyrittäessä parantamaan talouden häiriönsietokykyä.
Teollisuusallianssit voivat niin ikään olla hyödyllinen väline, jos ne nopeuttavat muutoin hitaasti kehittyvää toimintaa, jos ne houkuttelevat yksityisiä sijoittajia uusiin liiketoimintakumppanuuksiin ja -malleihin avoimesti, läpinäkyvästi ja kilpailusääntöjen mukaisesti, ja jos niihin liittyy potentiaalia luoda korkean lisäarvon työpaikkoja. Allianssit tarjoavat laajan ja periaatteessa avoimen alustan, ja niissä kiinnitetään erityistä huomiota startup- ja pk-yritysten mukanaoloon. Komissio valmistelee parhaillaan prosessoreita ja puolijohdeteknologiaa koskevan allianssin sekä teollisuusdataa ja pilvipalvelu- ja reunalaskentateknologiaa koskevan allianssin perustamista ja harkitsee kantoraketteja koskevan allianssin sekä päästötöntä ilmailua koskevan allianssin valmistelua.
Strategisten riippuvuuksien seuranta: ks. ensimmäinen analyysiraportti EU:n strategisista riippuvuuksista. Raportissa yksilöidään herkkiin ekosysteemeihin kuuluvat 137 tuotetta, joiden osalta EU on erittäin riippuvainen ulkomaisista lähteistä.
Strategisten riippuvuuksien analyysi
- Analyysissä käytiin läpi yhteensä 5 200 tuotetta ja määritettiin herkkiin ekosysteemeihin kuuluvat 137 tuotetta, joiden osalta EU on erittäin riippuvainen ulkomaisista lähteistä.
- Näiden tuotteiden osuus EU:hun tuotujen tuotteiden arvosta on 6 %.
- Yli puolet näistä tuotteista on peräisin Kiinasta, ja seuraavaksi eniten on tuotteita Vietnamista ja Brasiliasta.
- Tuotteista 34 on muita alttiimpia häiriöille, ja niiden osalta mahdollisuudet monipuolistamiseen ja korvaamiseen EU:n tuotannolla ovat vähäiset. Niihin kuuluu erilaisia raaka-aineita ja kemikaaleja, joita käytetään energiavaltaisilla teollisuudenaloilla ja terveydenhuollossa.
- Näiden tuotteiden osuus EU:hun tuotujen tuotteiden arvosta on 0,6 %.
Analyysiraportissa käsitellään perusteellisesti myös seuraavia kuutta strategista alaa, joilla EU:ssa esiintyy riippuvuuksia:
- raaka-aineet
- akut
- lääkkeiden vaikuttavat aineet
- vety
- puolijohteet
- pilvipalvelu- ja reunalaskentateknologia
Vihreän ja digitaalisen rinnakkaissiirtymän nopeuttaminen
Vuoden 2020 teollisuusstrategiaan sisältyi luettelo toimista, joilla tuetaan EU:n teollisuuden vihreää ja digitaalista siirtymää. Monet näistä toimista on jo hyväksytty tai käynnistetty. Pandemia on kuitenkin vaikuttanut merkittävästi tämän muutoksen nopeuteen ja laajuuteen. Kestävyyteen ja digitalisaatioon pyrkivät yritykset ovat todennäköisemmin tulevaisuuden johtajia.
Vihreän ja digitaalisen siirtymän nopeuttamiseksi komissio on ehdottanut seuraavaa:
Luodaan yhdessä teollisuuden ja sidosryhmien kanssa siirtymäväyliä, joiden avulla voidaan määrittää rinnakkaissiirtymään tarvittavat tukitoimet ja niiden laajuus, kustannukset ja edellytykset.
Elpymistoimien tukemiseksi ja digitaalisten ja vihreiden valmiuksien kehittämiseksi komissio tukee EU-maita yhteisissä hankkeissa, joilla maksimoidaan elpymis- ja palautumistukivälineiden investoinnit.
Komissio analysoi ja selvittää terästeollisuuden haasteita puhtaan ja kilpailukykyisen teollisuuden edistämiseksi.
Vähähiilisiin teknologioihin ja prosesseihin liittyvän tutkimuksen ja innovoinnin rahoittaminen yhdistämällä yksityistä ja julkista rahoitusta.
Komissio tekee EU-maiden kanssa yhteistyötä, jolla nopeutetaan investointeja uusiutuviin energialähteisiin ja verkkoihin ja poistetaan esteitä niiden tieltä.
Asiakirjat