EU:n kaupunkiagenda
EU:n kaupunkiagendan avulla pyritään ratkaisemaan kaupunkien ongelmia perustamalla kumppanuuksia, joissa ovat mukana Euroopan komissio, EU:n organisaatiot, EU-maiden hallitukset, paikallisviranomaiset ja sidosryhmät, esimerkiksi kansalaisjärjestöt.
Osapuolet laativat yhdessä toimintasuunnitelmia, joiden tavoitteena on
- parantaa lainsäädäntöä
- kehittää rahoitusohjelmia
- levittää tietämystä (data, tutkimukset, hyvät käytännöt).
Sääntelyn parantaminen
EU:n lainsäädännön täytäntöönpano konkretisoituu usein kaupunkien tasolla, ja sillä on suoria ja epäsuoria vaikutuksia kaupunkien hallintoon. Lainsäädäntö voi kuitenkin vaikuttaa eri kohderyhmiin eri tavalla, ja sitä voi olla vaikea panna täytäntöön paikallistasolla. EU:n sääntelyssä olisi kyettävä ennakoimaan tällaiset vaikeudet.
EU:n kaupunkiagendalla pyritään auttamaan eri toimijoita nykyisten politiikkojen, lainsäädännön ja välineiden tehokkaammassa ja johdonmukaisemmassa täytäntöönpanossa.
Komission paremman sääntelyn ohjelmalla varmistetaan, että uusi EU:n lainsäädäntö saavuttaa tavoitteensa mahdollisimman vähäisin kustannuksin eikä aiheuta tarpeetonta hallinnollista rasitetta yrityksille ja muille organisaatioille, joihin se vaikuttaa.
Rahoituksen kehittäminen
Kaupungit ovat keskeisiä julkisen rahoituksen saajia. Rahoituksen saaminen voi kuitenkin olla vaikeaa, koska rahoituksesta vastaavat useat eri EU:n toimielimet ja hakumenettelyjä on monenlaisia.
EU:n kaupunkiagendalla pyritään parantamaan rahoituslähteiden laatua ja helpottamaan kaupunkien mahdollisuuksia saada rahoitusta.
Kaupunkiagendalla ei lisätä EU-rahoitusta, vaan sen tavoitteena on saatuja kokemuksia hyödyntämällä helpottaa kaupunkien hallinnon mahdollisuuksia hakea rahoitusta kaikista EU:n ohjelmista, myös koheesiopolitiikkaan kuuluvista ohjelmista.
Tietämyksen levittäminen
Menestystarinoita ja muuta tietoa kaupunkien kehittymisestä on hyödynnettävä paremmin ja levitettävä laajemmalle.
Viranomaisten vastuualueet ja niihin liittyvät hallintorakenteet voivat vaihdella suuresti eri kaupungeissa. Luotettava tieto on tärkeää, jotta varmistetaan näyttöön perustuva kaupunkipolitiikka ja voidaan löytää räätälöityjä ratkaisuja keskeisiin haasteisiin.
EU:n kaupunkiagenda auttaa rakentamaan kaupunkipolitiikan tietopohjaa ja edistää hyvien käytäntöjen levittämistä. Kaikissa agendaan liittyvissä aloitteissa noudatetaan EU:n tietosuojaa ja julkisen sektorin tiedon uudelleenkäyttöä koskevaa lainsäädäntöä ja edistetään massadatan, linkitetyn datan ja avoimen datan käyttöä.
Painopistealat
Kaupunkiagendaan sisältyvät seuraavat kaupunkeja koskevat painopistealat:
- ilmanlaatu
- kiertotalous
- ilmastonmuutokseen sopeutuminen
- digitaalinen muutos
- energiakäänne
- asuminen
- maahanmuuttajien ja pakolaisten kotouttaminen
- innovatiiviset ja vastuulliset julkiset hankinnat
- työpaikat ja osaaminen paikallistaloudessa
- kestävä maankäyttö ja luontoon perustuvat ratkaisut
- kaupunkiliikenne
- kaupunkiköyhyys
Nämä kaupunkeja koskevat painopistealat on esitetty Amsterdamin julkilausumassa, jonka EU-maiden kaupunkipolitiikasta vastaavat ministerit vahvistivat toukokuussa 2016.