Nämä tiedot ovat saatavilla myös seuraavilla kielillä: ukraina | українська | venäjä | русский
Kattavaa apua EU-mailta
EU antaa jatkuvaa tukea jäsenmailleen, jotta ne voivat auttaa Ukrainasta sodan vuoksi pakenevia. Jäsenmaat saavat EU:lta tukea niin rajalla annettavaan apuun, pakolaisten vastaanottamiseen kuin pelastuspalvelunkin toimiin. EU auttaa jäsenmaitaan myös tarjoamaan koulutusta, terveydenhuoltoa, majoitusta ja työtä Ukrainasta pakeneville.
Tukea eri aloille
- Tuki rajaturvallisuuden ylläpitämiselle
Komissio on laatinut toimintaohjeet, joiden tarkoituksena on auttaa EU-maiden rajavartijoita hallitsemaan tilannetta tehokkaasti Ukrainan vastaisilla rajoilla ja samalla huolehtimaan myös korkean turvallisuustason säilymisestä. EU:n virastot tarjoavat jäsenmaiden tueksi myös lisähenkilöstöä ja asiantuntemusta.
- Tuki terveydenhuoltojärjestelmille
Komissio on ottanut EU:n pelastuspalvelumekanismin tuella käyttöön eurooppalaisen järjestelmän, jonka avulla sairaanhoitoa tarvitsevia henkilöitä voidaan siirtää nopeasti EU-maiden välillä. Komissio tekee myös yhteistyötä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) ja Euroopan lääkeviraston (EMA) kanssa antaakseen kansanterveysalan ohjausta ja koulutusta, valvoakseen lääkkeiden tarjontaa ja antaakseen asianmukaista tukea EU-maille.
- Lasten suojeleminen
Lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia tarjoaa kattavan kehyksen lasten oikeuksien suojelulle ja toteutumiselle. Eurooppalaisen lapsitakuun puitteissa toimivilla kansallisilla koordinaattoreilla on keskeinen rooli toimien käynnistämisessä ja koordinoinnissa kansallisella tasolla ja yhdessä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa. Komissio valmistelee myös vakiotoimintamenettelyitä ilman huoltajaa olevien alaikäisten siirtoja varten.
- Koulutukseen pääsy
Komissio tuo jäsenmaat yhteen jakamaan kokemuksia ja selvittämään, miten voitaisiin varmistaa sotaa pakoon joutuneiden lasten koulunkäynnin jatkuminen. Kouluopetuksen eurooppalainen verkkofoorumi (School Education Gateway) toimii keskitettynä palvelupisteenä, josta saa Ukrainasta peräisin olevaa opetusmateriaalia ja EU-maiden tuottamaa ukrainankielistä materiaalia. Lisäksi Erasmus+ -rahoitusohjelman joustavuutta käytetään tukemaan sotaa paenneiden opiskelijoiden koulutusta ja korkea-asteen oppilaitoksissa työskennelleiden henkilöiden integroitumista.
- Majoitus ja asuminen
Sotaa pakenevien henkilöiden välittömään majoitustarpeeseen vastataan uudella ”turvallinen koti” -aloitteella, jolla tuetaan heitä kotonaan majoittavia eurooppalaisia. Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston sekä koheesiorahaston varoja käytetään julkisten vastaanottojärjestelmien vahvistamiseen. Pidemmällä aikavälillä Euroopan aluekehitysrahasto tukee sosiaalisen asuntotuotannon asuntojen tarjoamista perheille ja yksittäisille henkilöille. Euroopan sosiaalirahastosta voidaan tukea yhteisöpohjaisia palveluja ja asumismuotoja, erityisesti kun on kyse erityistarpeisista, vammaisista ja ikääntyneistä henkilöistä tai lapsista.
- Työnsaanti
EU-maita kehotetaan huolehtimaan siitä, että tulijat voivat käyttää nopeasti oikeuttaan työntekoon ja ammatilliseen koulutukseen. Komissio on lisännyt ukrainan kielen EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille tarkoitettuun EU:n taitoprofiilityökaluun. Lisäksi se on ottanut käyttöön EU:n osaamisreservin, jotta osaaminen ja avoimet työpaikat kohtaisivat toisensa. Komissio laatii myös ohjeistusta Ukrainassa hankitun ammattipätevyyden tunnustamisen helpottamiseksi ja tekee yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa, jotta yksityissektori saa tietoa tilapäistä suojelua koskevan direktiivin tarjoamista oikeuksista ja käytettävissä olevista ohjelmista.
Toimintaohjeet
Tilapäistä suojelua koskevasta direktiivistä on annettu uudet toimintaohjeet. Niiden tavoitteena on, että Ukrainasta EU-maihin saapuvat voivat käyttää oikeuksiaan johdonmukaisesti ja tehokkaasti, ja EU-maat puolestaan saavat toimintaohjeista tukea uusien velvollisuuksiensa täyttämiseen. Toimintaohjeita päivitetään säännöllisesti, jotta EU-maita voidaan tukea niiden päivittäisissä haasteissa ja uusissa tilanteissa.
Solidaarisuus käytännössä
Komissio on perustanut solidaarisuusfoorumin, jolla jäsenmaat ja EU-virastot koordinoivat tukea sitä tarvitseville jäsenmaille.
Foorumi auttaa organisoimaan ihmisten siirtoja EU:n sisällä sellaisiin maihin, joilla on vastaanottokapasiteettia. Se voi myös auttaa luomaan väyliä EU:n ulkopuolisiin maihin, joissa on jo suuria ukrainalaisyhteisöjä. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Kanada ja Yhdistynyt kuningaskunta. Erityistä huomiota kiinnitetään kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin henkilöihin, etenkin lapsiin.
Nopeat ja joustavat ratkaisut solidaarisuustoimien rahoittamiseksi
Komissio on ryhtynyt välittömiin toimiin, jotta Ukrainan sotaa paenneita ihmisiä vastaanottaneilla EU-mailla olisi käytössään riittävät taloudelliset resurssit.
Komissio on maksanut EU-maille ennakkomaksuina yli 3,5 miljardia euroa koheesiota ja Euroopan alueita tukevasta elpymisavusta (REACT-EU-väline). Ennakkorahoituksen lisäyksen myötä EU-maat voivat saada nopeammin rahoitusta infrastruktuuriin, majoitukseen, tarvikkeisiin sekä työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta edistäviin toimiin ja koulutus-, terveydenhuolto- ja lastenhoitopalveluihin käytettäviin menoihin.
EU:n sisäasioiden rahastojen määrärahat vuosiksi 2021–2027 antavat jäsenmaille merkittäviä lisäresursseja sotaa pakenevien ihmisten asianmukaisten vastaanottotilojen ja tehokkaiden turvapaikkamenettelyjen varmistamista varten.
Komissio on tehnyt ehdotuksen koheesiopoliittisesta tukitoimesta Euroopan pakolaisten auttamiseksi (CARE). Tämän ehdotuksen mukaan EU-maat voivat käyttää koheesiorahastoista ohjelmakaudelta 2014–2020 ylijääneitä varoja hätätoimiin, jotka on suunnattu Ukrainasta paenneiden tukemiseen. Varoja voidaan käyttää esimerkiksi koulutukseen, työllisyyteen, asumiseen, terveydenhuoltoon ja lastenhoitopalveluihin tehtäviin investointeihin sekä perushyödykkeisiin, kuten elintarvikkeisiin ja vaatteisiin.
Komissio on myös hyväksynyt tilapäiset kriisipuitteet, joiden avulla EU-maat voivat hyödyntää valtiontukisääntöjen tarjoamaa joustoa talouden tukemiseksi Ukrainaan kohdistuneen Venäjän hyökkäyksen jälkeen niin, että EU-maiden tasapuoliset toimintamahdollisuudet sisämarkkinoilla on kuitenkin suojattu.