52020DC0276

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 1.7.2020

COM(2020) 276 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Nuorisotyöllisyyden tukeminen: silta työelämään seuraavalle sukupolvelle

”Yhdenkään jäsenmaan ei myöskään pitäisi joutua tekemään valintaa kriisiin reagoimisen ja ihmisiin investoimisen välillä. Next Generation EU kasvattaakin […] nuoriso-ohjelmia. Näin varmistetaan, että ihmiset saavat tarvittavat taidot ja koulutuksen, joita he tarvitsevat mukautuakseen tähän nopeasti muuttuvaan maailmaan.” 1

Puheenjohtaja Ursula von der Leyen

1.Johdanto: Investoiminen seuraavaan sukupolveen

Komissio esitteli toimikautensa alussa sosiaalista Eurooppaa koskevan ohjelman, joka perustuu Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin ja jonka keskiössä ovat ihmiset. 2 Siitä lähtien komissio on asettanut etusijalle nuorten auttamisen, ja tämä työ tuottaa nyt tulosta. Tarkoituksena on panostaa koulutukseen, edistää nuorisotyöllisyyttä, varmistaa oikeudenmukaiset työolot ja saattaa sosiaalisen suojelun järjestelmät kaikkien saataville. Nuoriso – seuraava sukupolvi – ansaitsee kaikki mahdollisuudet kehittää koko potentiaaliaan maanosamme tulevaisuuden muovaamiseksi.

Covid-19-pandemia on korostanut tarvetta pysyä tällä tiellä ja edetä vauhdilla. Vaikka covid-19-pandemia on ennen kaikkea terveyskriisi, sen vaikutukset ovat syösseet EU:n syvään taantumaan. 3 Työttömyyskorvaushakemusten määrän kasvu ennakoi uusia haasteita. Työttömyys lisääntyy kaikissa ikäryhmissä, mutta nuoriin kriisi on iskenyt suhteettoman kovasti. 4 Useampi kuin joka kuudes nuori on ollut vailla työtä kriisin puhkeamisesta saakka. 5 Monet nuoret työskentelivät ennen kriisiä juuri niillä aloilla, jotka kärsivät kriisistä pahiten. Näitä ovat majoitus-, ravitsemus-, taide- ja viihdeala sekä tukku- ja vähittäiskauppa. 6 Toiset taas yrittävät saada jalansijaa työmarkkinoilla nyt, kun nämä alat eivät enää rekrytoi.

Nyt on sekä jäsenvaltioiden että EU:n toimielinten aika suunnata huomio seuraavaan sukupolveen. Maailmanlaajuisesta finanssi- ja talouskriisistä on opittu, ettei viivyttelyyn ole varaa. Jos varhaiset varoitusmerkit jätetään nyt vaille huomiota, ne voivat aiheuttaa korjaamattomia vahinkoja jo muutaman vuoden kuluessa. Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevien komission investointialoitteiden tarjoaman joustavuuden ansiosta monet jäsenvaltiot ovat ottaneet nopeasti käyttöön väliaikaisia kriisintorjuntatoimenpiteitä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) avulla voidaan säilyttää työpaikkoja ja kompensoida pandemian aikana ilmenneitä häiriöitä koulutuksen alalla. Lisäksi hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisestä tukivälineestä (SURE) 7 , joka on uusi väline, voidaan myöntää jopa 100 miljardia euroa lainoina, joilla tuetaan lyhennetyn työajan järjestelyitä ja samankaltaisia itsenäisille ammatinharjoittajille suunnattuja toimenpiteitä jäsenvaltioissa. Komission Next Generation EU -ehdotuksen 8 pohjalta seuraava looginen vaihe on se, että autetaan nuoria muokkaamaan Eurooppaa uuteen nousuun.

Näiden yhteisten toimien odotetaan tarjoavan useampia mahdollisuuksia kaikille nuorille. Monille nuorille eri puolilla Eurooppaa tämä taloudellinen taantuma on lajissaan jo toinen. Ne, jotka edellisen nuorisotyöllisyyskriisin huipulla olivat 18-vuotiaita, ovat nyt juuri ja juuri 25-vuotiaita. Kriisin tuomat haasteet ovat todennäköisesti vieläkin suuremmat syrjintää kokevissa ja muita heikommassa asemassa olevissa ryhmissä, sillä talouden laskusuhdanteet yleensä lisäävät eriarvoisuutta. Haavoittuviin ryhmiin kuuluvien nuorten, kuten rodullisiin ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien nuorten, vammaisten nuorten tai tietyillä maaseutualueilla, syrjäisillä alueilla taikka kaupunkien epäsuotuisilla alueilla asuvien nuorten on muita vaikeampi päästä työmarkkinoille. 9 Esimerkiksi vammaisten nuorten työllisyysaste on muita nuoria huomattavasti alhaisempi 10 . Nuoret maahanmuuttajat ja pakolaiset, joiden osuus nuorisostamme on kasvussa, kohtaavat erityisiä esteitä ja syrjintää. Kriisi vaikuttaa voimakkaasti myös nuoriin naisiin. Tarvitaan aktiivisia ja kohdennettuja toimenpiteitä, joilla tavoitetaan kaikki kohderyhmät.

Tässä tiedonannossa esitetyillä aloitteilla edistetään komission strategiaa covid-19-pandemiasta elpymiseksi. Niillä varmistetaan, että EU:n digitaalinen ja vihreä siirtymä nivotaan kiinteäksi osaksi nuorisotyöllisyystoimenpiteitä. Niillä myös pannaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja tuetaan uutta teollisuusstrategiaa. Muilla komission ehdotuksilla, esimerkiksi Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi, joka hyväksyttiin samana päivänä, edistetään nuorisotyöllisyyttä. 11

Tässä tiedonannossa kuvataan, miten ehdotuksella neuvoston suositukseksi ”Silta työelämään – entistä vahvempi nuorisotakuu” (kohta 2) ja ehdotuksella neuvoston suositukseksi kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta (kohta 3) sekä oppisopimuskoulutukseen annettavalla uudella ponnella (kohta 4) edistetään nuorisotyöllisyyttä. Tiedonannossa esitetään myös joitakin lisätoimenpiteitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi (kohta 5). Komission ehdotuksissa, jotka koskevat Next Generation EU -välinettä ja EU:n tulevaa talousarviota, esitetään huomattavaa EU:n rahoitusta nuorisotyöllisyyden tukemiseksi (kohta 6). Nuorisotyöllisyys kuuluu kuitenkin ensisijaisesti jäsenvaltioiden vastuulle, joten niiden olisi nyt priorisoitava investoinnit.

2.Silta työelämään – entistä vahvempi nuorisotakuu

Komissio on viime vuosina tukenut jäsenvaltioita näiden ponnisteluissa tarjota nuorille mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille. Nuorisotakuu käynnistettiin edellisen nuorisotyöttömyyskriisin huipulla vuonna 2013. Nuorisotakuu on saanut aikaan huomattavia muutoksia monissa jäsenvaltioissa. Se on luonut mahdollisuuksia nuorille, edistänyt rakenneuudistuksia ja innovointia sekä vahvistanut julkisia työvoimapalveluja. Se on käynnistymisensä jälkeen auttanut yli 24:ää miljoonaa nuorta eri puolilla EU:ta pääsemään työmarkkinoille. 12

Ehdotus neuvoston suositukseksi ”Silta työelämään – entistä vahvempi nuorisotakuu” perustuu tähän tärkeään työhön. Koska siirtyminen koulusta työelämään ja pitkäaikainen integroituminen työmarkkinoille kestävät nykyään pidempään työn luonteen ja kysytyn osaamisen muuttumisen myötä, kaikkien työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kohderyhmää on laajennettava alle 25-vuotiaista alle 30-vuotiaisiin. Ehdotuksella tuetaan uusien työpaikkojen luomiseen tähtääviä toimia sekä erilaisia aktivointitoimia, kuten neuvontaa, uraohjausta ja edunvalvontaa. Tämänpäiväisellä ehdotuksella myös ehkäistään tehokkaammin nuorten työttömyyttä ja työelämän ulkopuolelle jäämistä ottamalla käyttöön parempia seuranta- ja varhaisvaroitusjärjestelmiä sekä parannetaan tarjousten laatua kytkemällä ne hiljattain luotuihin laatupuitteisiin.

Ehdotuksella puututaan aktiivisesti stereotypioihin, jotka liittyvät sukupuoleen, rodulliseen ja etniseen alkuperään, sekä tuetaan monimuotoisuutta ja osallisuutta, myös vammaisten nuorten osalta. Onneksi monet nuoret ovat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella vain lyhyen aikaa. He saattavat selviytyä sulkutoimiin ja suhdannevaihteluun liittyvistä haasteista suhteellisen nopeastikin, jos heillä ei ole lisäksi henkilökohtaisen tason ongelmia. Kriisin myötä emme kuitenkaan saa kadottaa näköpiiristä niitä, jotka ovat vaikeimmin tavoitettavissa ja tarvitsevat intensiivistä ja usein yksilöllistä tukea. Jotkin nuoret ovat vaarassa jäädä työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle pidemmäksi ajaksi. Näitä ovat erityisesti ne, jotka kuuluvat yhteiskuntiemme heikommassa asemassa oleviin ryhmiin ja joilla on suuria vaikeuksia päästä työmarkkinoille parempinakin aikoina. Tämänpäiväinen ehdotus kattaa kaikki kohderyhmät ja varmistaa, ettei kukaan jää työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle yli neljäksi kuukaudeksi. Siksi ehdotuksessa esitetään yksilöllisempiä ja kohdennetumpia lähestymistapoja. Ehdotuksessa myös korostetaan kumppanuuksien merkitystä. Esimerkiksi työnantajien tulisi antaa neuvontaa työn muuttuvasta luonteesta ja sosiaalipalvelujen tulisi auttaa epäedullisessa asemassa olevia nuoria ”pääsemään jaloilleen” eri tavoilla.

Lisäksi tämänpäiväinen ehdotus auttaa vauhdittamaan kipeästi kaivattua digitaalista ja vihreää siirtymää, ja siinä tunnustetaan näihin liittyvät mahdollisuudet ja epävarmuustekijät. Ehdotuksen mukaan olisi arvioitava ja parannettava osaamista, jota tarvitaan työpaikan löytämiseksi jatkuvasti muuttuvilla työmarkkinoilla. Kaikilla työmarkkinoille tulevilla nuorilla olisi oltava vähintään digitaaliset perustaidot. Ehdotuksessa kaavaillaan lyhytkestoista käytännön valmennusta, jonka keskiössä ovat nuorten erityiset osaamistarpeet. Intensiivikurssit ja avoimet verkkokurssit voivat parantaa erityisesti nuorten digitaalisia taitoja sekä vihreän siirtymän edellyttämää osaamista. Ne voivat parantaa myös nuorten yrittäjä- ja urakehitystaitoja. Tämä saa tukea myös Euroopan osaamisohjelmassa kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi.

Prioriteettitoimia, joihin EU:n talousarviota voidaan käyttää, ovat lyhytkestoinen koulutus, tehostetut kartoitusjärjestelmät, varhaisvaroitusjärjestelmät ja seurantavalmiudet (ks. kohta 6).

Ehdotuksessa esitetään toimintapuitteet. Parhaita käytäntöjä löytyy kaikkialta Euroopasta. Nuorisotyöllisyydestä on tullut yksi EU:n talousarvion keskeisistä prioriteeteista. Jäsenvaltioiden on aika tehostaa toimiaan, hyödyntää saamiaan kokemuksia ja ottaa käyttöön EU:n rahoitusta (kohta 6).

Tähän tiedonantoon liittyy komission ehdotus neuvoston suositukseksi ”Silta työelämään – entistä vahvempi nuorisotakuu”. 13

3.Tulevaisuuden vaatimusten huomioon ottaminen EU:n ammatillisen koulutuksen politiikassa

Tuleva talouden elpyminen tarjoaa tilaisuuden vauhdittaa uudistuksia ammatillisessa koulutuksessa, jotta voidaan edistää EU:n kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä selviytymis- ja palautumiskykyä. Ammatillinen koulutus palvelee yhä enemmän aikuisväestön täydennys- ja uudelleenkoulutustarpeita, mutta se on avainasemassa myös nuorisotyöllisyyden tukemisessa erityisesti harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevän koulutusmallin eli oppisopimuskoulutuksen kautta. 14 Covid-19-pandemia on kuitenkin iskenyt vakavasti juuri ammatilliseen koulutukseen, erityisesti työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen, joissa keskitytään käytännön koulutukseen ja suoriin yhteyksiin työpaikkoihin. 15 Kun koulut ja kurssikeskukset ovat olleet fyysisesti suljettuina ja oppiminen on siirtynyt verkkoon, koulutusjärjestelmällä, joka normaalioloissa on tasa-arvoa luova tekijä yhteiskunnissamme, on ollut vaikea torjua nuorten köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä.

Tulevaisuuden vaatimusten huomioon ottaminen ammatillisen koulutuksen järjestelmissä tarkoittaa järjestelmien synkronointia vihreän ja digitaalisen siirtymän kanssa sekä niiden mukautumiskyvyn parantamista mahdollisten tulevien haasteiden varalta. Se tarkoittaa investoimista näiden järjestelmien digitaaliseen valmiuteen ja sen varmistamista, että tarvittavat välineet ja teknologiat ovat kaikkien oppijoiden, opettajien ja kouluttajien käytettävissä. Se tarkoittaa myös sitä, että edistetään vahvaa osaamista, jotta tuotteita ja palveluja voidaan suunnitella, tuottaa ja hallinnoida ympäristön kannalta kestävällä tavalla, ja sitä, että työnantajat saavat käytettäviin tarvitsemaansa ammattitaitoista työvoimaa.

Nykyaikainen ja joustavampi ammattikoulutuspolitiikka mahdollistaa sujuvamman siirtymän koulutuksesta työelämään. Tällaisella politiikalla autetaan vähentämään niiden nuorten lukumäärää, jotka ovat vailla työ- tai koulutuspaikkaa EU:ssa. Siinä asetetaan määrätietoisia tavoitteita ammatillisen koulutuksen oppijoiden työllistyvyydelle (82 %), työssäoppimiselle (60 %) sekä kansainväliselle liikkuvuudelle (8 %). Politiikalla myös parannetaan jatkokoulutus- ja oppisopimustarjonnan laatua osana entistä vahvempaa nuorisotakuuta ja autetaan siten nuoria, jotka haluavat siirtyä koulusta työelämään tai vaihtaa työpaikkaa työuransa alussa. Samalla sillä edistetään osaltaan ammatillisen koulutuksen ohjelmien laadunvarmistusta sekä pätevyyksien tunnustamista.

Tulevaisuuden vaatimusten huomioon ottaminen ammatillisessa koulutuksessa kattaa sekä huippuosaamisen että tasa-arvon. Ammattioppilaitoksista olisi tultava ammatillisen koulutuksen huippuyksikköjä, jotka tarjoavat innovatiivisia koulutusratkaisuja, helpottavat huipputeknologian saatavuutta ja toimivat yrityshautomoina. Samalla olisi puututtava aktiivisesti sukupuolittumiseen ja muihin syrjinnän muotoihin sekä edistettävä yhtäläisiä mahdollisuuksia, esimerkiksi sukupuolten tasapuolista edustusta perinteisissä ”miesten ammateissa” tai ”naisten ammateissa”. Lisäksi olisi poistettava osallistumisen esteet rodullisilta ja etnisiltä vähemmistöiltä, kuten romaneilta, maahanmuuttajataustaisilta ja vammaisilta, joiden osalta on varmistettava esteettömyys.

Tänään hyväksyttiin komission ehdotus neuvoston suositukseksi kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta 16 . Se on osa Euroopan osaamisohjelmaa kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi.

4.Uutta pontta oppisopimuskoulutukseen

Tämän päivän oppisopimuskoulutettavat ovat muutaman vuoden kuluttua korkean osaamistason työntekijöitä. Oppisopimuskoulutus johtaa osaamiseen, jota työnantajat tosiasiassa tarvitsevat. Oppisopimuskoulutettavat puolestaan saavat kokemusta, oppivat käytännön taitoja ja luovat verkostoja, jotka auttavat pääsemään työmarkkinoille ja osallistumaan yhteiskunnan toimintaan aktiivisesti. Oppisopimuskoulutus myös vauhdittaa työmarkkinoiden elpymistä. Oppisopimuskoulutuksen kautta saadaan ammattitaitoista työvoimaa monille eri aloille, mikä lisää pienten ja suurten yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä kaikkialla EU:ssa. Oppisopimuskoulutusta olisi kannustettava ja tuettava, kuten komission ehdotuksessa tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaksi ammatilliseksi koulutukseksi korostetaan.

Prioriteettitoimia, joihin EU:n talousarviota voidaan käyttää, ovat suorat tuet oppisopimuskoulutettaville pk-yrityksissä ja kannustinpalkkiot oppisopimuskoulutettavien siirtämiseksi maksukyvyttömistä yrityksistä muihin yrityksiin tai yrityksen omiin koulutuskeskuksiin (ks. kohta 6).

Laadukas ja tehokas oppisopimuskoulutus, jolla on keskeinen asema nuorisotyöllisyyden säilyttämisessä ja lisäämisessä, on kärsinyt erityisen ankarasti covid-19-sulkutoimista. Monet pk-yritykset eivät voi enää tarjota oppisopimuspaikkaa resurssipulan ja toiminnan vähenemisen vuoksi. Tähän vastaamiseksi jotkin jäsenvaltiot ovat jo kehottaneet työnantajia tehostamaan toimia oppisopimustarjonnan säilyttämiseksi. EU:n rahoitusta voidaan käyttää apuna sen varmistamisessa, että oppisopimuskoulutus säilyttää tärkeän roolinsa työmarkkinoiden elpymisessä (kohta 6).

Eurooppalainen oppisopimusyhteenliittymä on käynnistymisestään eli vuodesta 2013 lähtien ollut tässä keskeinen: se on tarjonnut nuorille yli 900 000 mahdollisuutta. Sitä on nyt tarkoitus uudistaa, jotta voidaan edistää oppisopimuskoulutusta kaikkialla EU:ssa ja siten tarjota nuorille laadukkaita ja tarkoituksenmukaisia työ- ja harjoittelupaikkoja. 17

Uudistettu yhteenliittymä kehottaa tekemään uusia sitoumuksia digitaalisen ja vihreän oppisopimuskoulutuksen puolesta. Painopisteenä ovat talouden alat 18 , jotka ovat eturintamassa ilmastoneutraaliin Eurooppaan siirtymisessä. Uudistettu yhteenliittymä tuo yhteen julkisen vallan edustajia, työmarkkinaosapuolia, yrityksiä, kauppakamareita, alueita, nuorisoyhdistyksiä, ammatillisen koulutuksen tarjoajia ja ajatushautomoita. 19 Uudistettu yhteenliittymä kattaa käytännössä seuraavaa:

	sitoudutaan laadukkaaseen ja tehokkaaseen oppisopimuskoulutukseen ja kannustetaan jäsenvaltioita ja yrityksiä samaan tavoitteeseen edistämällä kansallisia oppisopimuskoalitioita;
	kannustetaan pk-yritysten tukemista, jotta voidaan mahdollistaa laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen vakaa tarjonta;
	otetaan mukaan paikallis- ja alueviranomaiset vauhdittamaan oppisopimuskoulutusta paikallisessa yritysympäristössä;
	vahvistetaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ottamalla aktiivisemmin mukaan kansalliset työmarkkinajärjestöt;
	otetaan mukaan eurooppalaiset alakohtaiset työmarkkinaosapuolten neuvottelukomiteat oppisopimuskoulutuskeskusteluun ennakoivasti, jotta voidaan sopia yhteisistä alakohtaisista sitoumuksista;
	tuetaan oppisopimuskoulutettavien edustusta jäsenvaltioissa käynnistämällä oppisopimuskoulutettavien eurooppalainen verkosto.

Sen lisäksi, että jäsenvaltioita tuetaan EU:n varojen käyttämisessä oppisopimuskoulutuksen ja siihen liittyvien uudistusten hyväksi (ks. myös kohta 6), komissio aikoo antaa uutta pontta eurooppalaiselle oppisopimusyhteenliittymälle.

5.Lisätoimenpiteet nuorisotyöllisyyden tukemiseksi

Kaikilla tässä tiedonannossa esitetyillä aloitteilla pyritään auttamaan eurooppalaisia nuoria työelämän siirtymätilanteissa, joita ovat siirtyminen koulusta työelämään ja ensimmäisestä työpaikasta seuraavaan. Annettavan tuen on oltava yhtenäistä, koska nuorten kokemat esteet ja taustalla olevat haitat ovat moninaisia ja laajoja. Tässä jaksossa esitellään joitakin käytännön lisätoimenpiteitä nuorisotyöllisyyden edistämiseksi.

Julkisilla työvoimapalveluilla on tässä ratkaisevan tärkeä rooli. Niillä on pitkä kokemus uraohjauksesta, työ- ja harjoittelupaikkojen välityksestä sekä ammatillisesta jatko-, täydennys- sekä uudelleenkoulutuksesta. Jatkuvista budjettirajoituksista sekä työttömyyden ja lyhennetyn työajan järjestelyjen viimeaikaisesta kasvusta huolimatta julkiset työvoimapalvelut ovat kyenneet reagoimaan välittömästi covid-19-pandemian jälkeiseen tilanteeseen vaihtamalla arvokkaita tietoja hätäratkaisuista, kohdatuista esteistä ja hyvistä esimerkeistä. 20

Komissio tukee Euroopan laajuista julkisten työvoimapalvelujen verkostoa ja vauhdittaa sen vastavuoroisen oppimisen valmiuksia. Euroopan laajuiselle verkostolle annetaan tehtäväksi tarkastella kattavaa vastavuoroista oppimista ja innovatiivisten käytäntöjen vaihtoa, jotta voidaan vahvistaa julkisten työvoimapalvelujen valmiuksia nuorisotyöllisyyden tukemisen alalla. Tähän liittyen pyritään lujittamaan yhteistyökumppanuutta muiden sidosryhmien kanssa ja tehostamaan muita heikommassa asemassa olevien nuorten tavoittamiseen tähtääviä toimia.

Myös itsenäisen ammatinharjoittamisen tukeminen on tärkeä keino vauhdittaa työmarkkinoiden elpymistä. Nuorilla ei kuitenkaan yleensä ole verkostoja, joiden kautta he saisivat esimerkiksi yritysrahoitusta ja yrittäjyysosaamista. Parhaiden käytäntöjen tarkoituksenmukaisen vaihdon avulla voidaan lujittaa yrittäjiksi aikoville nuorille tarkoitettuja jo olemassa olevia verkostoja kansallisella ja paikallisella tasolla. Tällaisten verkostojen avulla uudet yrittäjät voivat luoda yhteyksiä yrityksiin, roolimalleihin, yrityshautomoihin ja muihin paikallisiin startup-yritysten tukipalveluihin.

Komissio aikoo tukea yrittäjiksi aikoville nuorille tarkoitettujen verkostojen lujittamista. Tuessa kiinnitetään erityistä huomiota nuoriin naisiin ja muihin syrjittyihin tai heikossa asemassa oleviin ryhmiin sekä edistetään itsenäisen ammatinharjoittamisen mahdollisuuksia digitaalisessa ja vihreässä taloudessa.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys lisää itsenäisen ammatinharjoittamisen houkuttelevuutta monien sellaisten nuorten keskuudessa, joita kiinnostaa yrittäjyys, johon liittyy myönteisiä ja tarkoituksenmukaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Lisäksi yhteisötalouden organisaatioilla, kuten osuuskunnilla ja yhteiskunnallisilla yrityksillä, on usein paremmat joustovalmiudet talouden suhdannevaihteluissa. Sosiaalisen innovoinnin ja sosiaalisen osallisuuden kautta ne tekevät toimintaekosysteemeistään mukautumiskykyisempiä paikallis- ja aluetasoilla, mikä hyödyttää myös niitä, jotka ovat etääntyneet työmarkkinoista kaikkein kauimmaksi.

Yhteisötalouden toimintasuunnitelmassa, joka komission on määrä antaa vuonna 2021, kohdistetaan huomio myös nuoriin. Se sisältää muun muassa yhteisötalouden tuottamia yrittäjyysmahdollisuuksia, kuten paikallisyhteisöjen tukeminen, paikallisten vihreiden sopimusten tekeminen ja muita heikommassa olevien ryhmien aktivointi. 21

Nuoret, jotka eivät vielä ole tulleet työmarkkinoille tai ovat juuri saaneet jalansijaa työelämässä, eivät välttämättä ole sosiaalisen suojelun piirissä. Jotkin jäsenvaltiot ovat jo ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä sellaisten muita heikommassa olevien ryhmien tukemiseksi, jotka eivät tähän saakka ole olleet sosiaalisen suojelun piirissä, jotta voidaan lieventää covid-19-pandemian taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Työelämästä oli kuitenkin tullut epävarmempi jo ennen kriisiä.

Epätyypilliset työn muodot, kuten alustatyö, ovat yleistyneet nuorten keskuudessa. Ne luovat nuorille uusia mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille, myös silloin, kun he tarvitsevat joustavuutta työn sekä koulutus- ja perhevelvoitteiden yhdistämiseksi. On tarpeen varmistaa sosiaalisen suojelun saatavuus uudenlaisissa työn muodoissa ja parantaa edelleen työoloja. Tässä yhteydessä otetaan huomioon viimevuotinen neuvoston suositus sosiaalisen suojelun saatavuudesta, avoimia ja ennakoitavia työoloja koskeva direktiivi sekä eurooppalainen ohjausjakso.

Komissio tarkastelee alustatyöhön liittyviä haasteita ja aikoo ehdottaa vuonna 2021 toimenpiteitä digitaalisten alustojen kautta työskentelevien henkilöiden työolojen parantamiseksi.

Tulevassa sosiaalisen suojelun seurantakehyksessä kohdistetaan huomio sosiaalisen suojelun saatavuuteen erilaisissa työllisyyden muodoissa, mukaan lukien epätyypilliset työsopimukset, jotka ovat erityisen merkityksellisiä nuorten kannalta. Tämä auttaa tunnistamaan ongelmakohtia ja yksilöimään tukitoimia niiden ratkaisemiseksi.

Lisäksi komissio aikoo käynnistää tutkimuksen, joka koskee sosiaalisen suojelun saatavuutta erityisesti nuorten näkökulmasta. Tarkoituksena on tutkia, millä ehdoilla erilaiset etuudet ovat hyödynnettävissä työllisyyden eri muodoissa. Tämä mahdollistaa kipeästi kaivatun parhaiden käytäntöjen vaihdon.

6.EU:n talousarvio nuorille suunnatun elpymissuunnitelman moottorina

Sekä Next Generation EU -välinettä koskevassa komission ehdotuksessa että pitkän aikavälin talousarviossa esitetään huomattavia resursseja 22 nuorisotyöllisyyden tukemiseen osana suurta budjettialoitetta pandemian taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten lieventämiseksi. Lyhyellä aikavälillä REACT-EU-välineestä 23 myönnetään koheesiopolitiikan rahoitusta 55 miljardia euroa vuosille 2020–2022. Tästä summasta ehdotetaan asetettavaksi saataville viisi miljardia euroa vielä tänä vuonna. Nämä ylimääräiset varat jaetaan jäsenvaltioille ottaen huomioon useita eri perusteita, joista yksi on meneillään olevan kriisin vaikutukset nuorisotyöttömyyteen. Euroopan sosiaalirahaston määrärahojen lisäyksellä tulee olemaan erityistä merkitystä nuorten kannalta niiden haasteiden poistamisessa, joita on jo havaittu kaikkialla jäsenvaltioissa.

Lisäksi vastikään ehdotettu elpymis- ja palautumistukiväline tuottaa ennennäkemättömän mahdollisuuden vauhdittaa kipeästi kaivattuja rakenneuudistuksia keskipitkällä aikavälillä. Ehdotetulla 560 miljardin euron budjetilla tuetaan investointeja ja uudistuksia, jotka ovat olennaisia pysyvän elpymisen kannalta ja liittyvät eurooppalaiseen ohjausjaksoon.

Jotta jäsenvaltiot saisivat tukea elpymis- ja palautumistukivälineestä, niiden on laadittava elpymis- ja palautumissuunnitelmia. Suunnitelmissa olisi tarkasteltava kriisin taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, digitaalista ja vihreää siirtymää sekä asiaa koskevia prioriteetteja, jotka on yksilöity eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. 24 Priorisoimalla nuorisotyöllisyyden tukeminen ja asiaan liittyvät uudistukset on mahdollista vaikuttaa pysyvästi asianomaisten jäsenvaltioiden kasvupotentiaaliin, uusien työpaikkojen luomiseen ja sosiaaliseen palautumiskykyyn.

Näitä toimia täydennetään vuosien 2021–2027 rahoituskaudella Euroopan sosiaalirahasto plus -välineellä, jonka ehdotettu talousarvio on 86 miljardia euroa. Rahastosta tuetaan erilaisia työllisyys- ja koulutustoimia, jotka esitetään ehdotuksessa ”Silta työelämään – entistä vahvempi nuorisotakuu”, sekä ammatillisen koulutuksen järjestelmien ja oppisopimuskoulutuksen uudistuksia. Tätä varten komissio hyväksyi 28. toukokuuta 2020 muutetun ehdotuksen Euroopan sosiaalirahasto plus -säädökseksi. Ehdotuksessa esitetään, että jäsenvaltiot, joissa nuorisotyöttömyys on erityisen korkea, osoittaisivat 15 prosenttia jaetuista määrärahoista nuorisotyöllisyystoimiin. Tämä rahasto on tärkeä rahoituslähde ehdotuksen ”Silta työelämään – entistä vahvempi nuorisotakuu” 25 kannalta.

Tässä tiedonannossa esitettyjä aloitteita voidaan tukea myös muilla EU-välineillä. Euroopan aluekehitysrahastosta sekä InvestEU-ohjelmasta – sen sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunasta (jonka ehdotettu budjetti on 3,6 miljardia euroa) ja uudesta strategisten investointien välineestä (jonka ehdotettu budjetti on 31 miljardia) – voidaan mahdollistaa tärkeitä, tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavia investointeja koulutusinfrastruktuuriin, ammatillisen koulutuksen nykyaikaistamiseen ja mukauttamiseen sekä siirtymiseen kunnianhimoisiin ympäristön huomioon ottaviin teknologioihin. InvestEU-ohjelman pk-yritysten ikkunasta voidaan tukea pienempiä yrityksiä koulutuksessa ja nuorten rekrytoimisessa. 26 Teknisen tuen välineestä 27 voidaan tukea jäsenvaltioita tarjoamalla niille EU:n varoja ja teknistä asiantuntemusta erityisesti koulutus- ja työvoimapolitiikan uudistusten valmistelua ja täytäntöönpanoa varten.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita vauhdittamaan nuorisotyöllisyyden tukemista, tarttumaan ainutlaatuiseen mahdollisuuteen hyödyntää kymmeniä miljardeja euroja tulevasta EU:n talousarviosta tähän tarkoitukseen sekä priorisoimaan joitakin jäljempänä mainittuja toimia. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön sellaisia toimenpiteitä, jotka soveltuvat parhaiten kansallisten erityishaasteiden ratkaisemiseen.

EU:n yleisenä päämääränä on nostaa nuorisotyöllisyyden tuen tasoa vuosien 2014–2020 rahoituskauden arvioiduista 22 miljardista eurosta 28 . Ehdotetut Next Generation EU -välineestä saatavat lisävarat ja kaikki ne välineet, jotka ovat käytettävissä ehdotetun pitkän aikavälin (2021–2027) EU:n talousarvion puitteissa, tarjoavat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia saavuttaa tämä päämäärä.

Komissio aikoo olla aktiivisesti yhteydessä kansallisiin viranomaisiin ja valmistella suuntaviivoja sen varmistamiseksi, että nuorisotyöllisyyden tukemiseen jaetaan riittävästi EU:n varoja. Komissio aikoo erityisesti kannustaa ja tukea jäsenvaltioita priorisoimaan investoinnit nuorisotyöllisyyteen digitaalisen ja vihreän siirtymän yhteydessä sekä hyödyntämään Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa uusien työpaikkojen luomisen vauhdittajana elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä.

Seuraavassa annetaan esimerkkejä toimista, joita voidaan tukea tulevasta EU:n talousarviosta, ja odotetuista tuloksista lyhyellä aikavälillä, erityisesti kun hyödynnetään Next Generation EU -välineen ja EU:n pitkän aikavälin talousarvion resursseja:

	Lyhennetyn työajan järjestelyt, jotka on kohdennettu nuorille työntekijöille, ja samankaltaiset toimet, jotka on kohdennettu nuorille itsenäisille ammatinharjoittajille, jotta heitä voidaan suojata erityisesti työttömyysriskiltä sekä tulonmenetykseltä.
	Sosiaalinen suojelu tulojen korvaamisen tai täydentämisen muodossa; näitä ovat esimerkiksi työttömyyskorvaukset, kertakorvaukset tai sairauspäivärahat nuorille työntekijöille, jotka eivät ole olleet sosiaalisen suojelun piirissä ja/tai joiden saatavilla sosiaalinen suojelu on ollut vain rajallisesti tiukkojen kelpoisuusvaatimusten tai heidän työmarkkina-asemansa (esimerkiksi itsenäinen ammatinharjoittaja) vuoksi.
	Suorat tuet oppisopimuskoulutettaville pk-yrityksissä, mukaan lukien palkkaus, rekrytointibonukset ja sosiaaliturvamaksujen tilapäinen kattaminen sekä kouluttajien palkat ja/tai heidän sosiaaliturvamaksunsa kattaminen, jotta voidaan vakauttaa ja lisätä laadukkaiden ja tarkoituksenmukaisten oppisopimuspaikkojen tarjontaa.
	Suorat palkkaamistuet, mukaan lukien palkkatuet, rekrytointibonukset ja sosiaaliturvamaksujen tilapäinen kattaminen, jotta voidaan helpottaa nuorten mahdollisuuksia hankkia työkokemusta ja/tai päästä ensimmäiseen laadukkaaseen työpaikkaan. Nämä toimet ovat erityisen tehokkaita, jos ne on kohdennettu hyvin ja yhdistetty koulutustoimiin.
	Taloudellinen tuki opiskelijoille riippumatta siitä, opiskelevatko he yliopistolla paikan päällä, verkossa vai näiden yhdistelmämuotona; tuen muotona on avustus tai laina, jolla on edulliset korkoehdot ja valtiontakaus, ja sen tarkoituksena on, että nuoret pystyvät jatkamaan opintojaan tai palaamaan koulutukseen.
	Lyhytkestoinen koulutus (kuten lyhytkestoiset opinnot, intensiivikurssit tai työpajat), jolla kehitetään työttömien tai työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osaamista, jotta heidän on mahdollista integroitua työmarkkinoille välittömästi; painopisteenä ovat esimerkiksi digitaidot, vihreät taidot, yrittäjyystaidot ja urakehitystaidot.
	Koulutukseen palaamiseen tähtäävät väylät, mukaan lukien uuden mahdollisuuden tarjoavat koulutusohjelmat, jotka on tarkoitettu erityisesti koulutuksen varhain keskeyttäneille ja matalan osaamistason nuorille.
	Oppisopimuskoulutettavien siirtäminen maksukyvyttömistä yrityksistä muihin yrityksiin tai yrityksen omiin koulutuskeskuksiin.
I	Myönnetään startup-yritysavustuksia ja -lainoja nuorille yrittäjille yrityksen perustamista ja työpaikkojen luomista varten.

Seuraavassa annetaan esimerkkejä prioriteettitoimista, joilla torjutaan uutta nuorisotyöttömyyskriisiä, ja odotetuista tuloksista keskipitkällä aikavälillä, erityisesti kun hyödynnetään Next Generation EU -välineen ja EU:n pitkän aikavälin talousarvion resursseja:

	Lisätään julkisten työvoimapalvelujen valmiuksia, jotta voidaan esimerkiksi tavoittaa useampia nuoria (mukaan lukien muita heikommassa asemassa olevat ryhmät), tarjota yksilöllisempää tukea (neuvontaa, ohjausta ja mentorointia) sekä vahvistaa yhdennettyjen palvelujen tarjontaa.
	Parannetaan kartoitus- ja varhaisvaroitusjärjestelmiä sekä seurantavalmiuksia, jotta voidaan yksilöidä nuoret, jotka ovat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella (tai vaarassa jäädä niiden ulkopuolelle), ja pannaan täytäntöön toimenpiteitä, joilla pyritään puuttumaan varhaiseen koulutuksen keskeyttämiseen, jotta voidaan parantaa osaltaan ennaltaehkäisystrategiaa.
	Luodaan nuorten yrittäjien verkostoja, mentorointijärjestelmiä sekä yrityshautomoita, jotta voidaan auttaa yrittäjäksi aikovia nuoria, erityisesti nuoria naisia sekä syrjittyjä tai marginalisoituneita ryhmiä, pääsemään työmarkkinoille ja hankkimaan osaamista, jota tarvitaan erilaisissa liiketoimintamuodoissa, mukaan lukien yhteiskunnallinen yrittäjyys.
	Tarjotaan urakehityskursseja osana virallista koulutusjärjestelmää, jotta voidaan valmistaa nuoria kohtaamaan alati muuttuva ja epävarmuustekijöitä sisältävä työelämä sekä antaa ohjeita työpaikan tai tuen hakemiseen.
	Toteutetaan ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen uudistuksia, joihin voivat kuulua investoiminen opintosuunnitelmien uudistamiseen työmarkkinarelevanssin parantamiseksi sekä joustavuuden ja modularisaation lisäämiseksi, korkea-asteen ammatillisen koulutuksen ohjelmien 29 laajentaminen, laadunvarmistusjärjestelmien ja valmistuneiden jatkosijoittautumisen seurantajärjestelmien perustaminen, ammattikoulutuksen opettajien ja kouluttajien kouluttaminen sekä ammattikoulutuksen oppijoiden, opettajien ja kouluttajien liikkuvuuden tukeminen.
	Investoidaan digitaalisen oppimisen infrastruktuuriin ja teknologiaan sekä alan huippuvälineistöön ja -teknologiaan ammatillisen koulutuksen oppilaitoksissa ja koulutuskeskuksissa (mukaan lukien ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt), jotta ammatillinen koulutus on valmis digitaaliseen ja vihreään siirtymään.
	Investoidaan yritysten yhteisiin koulutuskeskuksiin (perustetaan uusia, lujitetaan olemassa olevia tai sisällytetään olemassa olevat osaksi ammatillisen koulutuksen huippuyksiöitä), jotta pk-yrityksiä voidaan auttaa tarjoamaan huipputason ammatillista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta.
	Investoidaan koulutuksen työmarkkinarelevanssin nostamiseen, myös korkea-asteen koulutuksessa, tukemalla yritysmaailman ja koulutusalan välisiä kumppanuuksia, joihin liittyy keskeisiä alan ekosysteemeitä ja pk-yritysverkostoja, sekä lisäämällä työssäoppimisen osuutta olemassa olevissa ohjelmissa.

7.Päätelmät

Komissio kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään EU:n vahvaa sukupolvien välistä solidaarisuutta, jotta voidaan tukea nuoria osana elpymistä covid-19-pandemiasta. On otettava käyttöön kaikki mahdollinen tuki, jotta miljoonat valmistuneet, työmarkkinoille pyrkivät sekä uransa alussa olevat nuoret voivat kehittää potentiaaliaan kaikilta osin. Olemme sen heille velkaa. Nyt on aika investoida seuraavaan sukupolveen ja auttaa siten nuoria, jotta heistä tulee digitaalisen ja vihreän talouden liikkeellepaneva voima.

Puitteet tätä varten esitetään ehdotuksessa neuvoston suositukseksi ”Silta työelämään – entistä vahvempi nuorisotakuu” ja ehdotuksessa neuvoston suositukseksi kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta. Komissio on myös ehdottanut välineitä tarvittavan rahoituksen antamiseksi. Komissio kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään molemmat ehdotukset pikaisesti ja hyödyntämään EU:n talousarvion koko potentiaalia toimissaan nuorisotyöllisyyden tukemisen vauhdittamiseksi.

Yhteistyön tekeminen tulee olemaan ensiarvoisen tärkeää. Nuorisotyöllisyyden edistäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä kaikkien toimijoiden (työmarkkinaosapuolten, koulutusalan ja kansalaisjärjestöjen) välillä sekä alue- ja paikallistason viranomaisten välillä. Komissio antaa EU:n tasolla uutta pontta eurooppalaiselle oppisopimusyhteenliittymälle sen varmistamiseksi, että oppisopimuskoulutuksella voidaan osaltaan elvyttää työmarkkinoita. Komissio luottaa siihen, että Euroopan parlamentti ja neuvosto jatkavat toimia tällä alalla, ja ehdottaa, että molempien kanssa käydään keskusteluja entistä vahvemmasta nuorisotyöllisyyden tukemisesta. Kyseessä on yhteinen pyrkimys – seuraavan sukupolven hyödyksi.

(1) Puheenjohtaja Ursula von der Leyenin puhe Euroopan parlamentissa 27. toukokuuta 2020.

(2) Komission tiedonanto ”Vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi”, COM(2020)14 final.

(3) Euroopan komissio (2020), Euroopan talousennuste – Kevät 2020.

(4) ILO (2020), Preventing exclusion from the labour market: Tackling the COVID-19 youth employment crisis.

(5) ILO (2020), ILO Monitor: COVID-19 and the world of work (neljäs painos).

(6) McKinsey & Company (2020), Safeguarding Europe’s livelihoods: mitigating the employment impact of COVID-19.

(7) EUVL L 159, 20.5.2020, komission ehdotus 2. huhtikuuta 2020.

(8) COM(2020) 441 final/2.

(9) Tämä edellyttää kaikkien ihmisten yhtäläistä kohtelua riippumatta sukupuolesta, rodullisesta tai etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta, mukaan lukien maahanmuuttajataustaiset ihmiset. Asia liittyy myös meneillään olevaan väestönmuutoskeskusteluun, joka koskee niin sanottua aivovuotoa ja väestökatoa alueilla, joita tämä ilmiö koettelee erityisen ankarasti (COM(2020) 241 final).

(10) ANED-verkoston mukaan 20–29-vuotiaiden vammaisten nuorten työllisyysaste oli hieman alle 45 prosenttia, ja ero työllisyydessä vammaisten ja muiden nuorten välillä kasvoi vuosina 2008–2016. Tiedot perustuvat vuoden 2016 SILC-tietoihin.

(11) COM(2020) 274 final. Tätä tiedonantoa täydennetään komission tulevilla ehdotuksilla, jotka koskevat digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaa ja eurooppalaista koulutusaluetta. Nämä aloitteet muodostavat kokonaisvaltaisen vastauksen seuraavan sukupolven haasteisiin.

(12) Nuorisotakuu-ohjelmaan hakemisessa auttavat paikalliset yhteyspisteet löytyvät Europa-palvelimelta osoitteesta https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1218&langId=en .

(13) COM(2020) 277 final.

(14) Maailmanlaajuisen finanssi- ja talouskriisin aiheuttaman taloudellisen taantuman aikana ammatillinen koulutus osoittautui keskeiseksi osaksi nuorisotyöllisyyden tukitoimia. Työllistettävyyttä onnistuttiin parantamaan erityisesti oppisopimuskoulutuksella ja lyhytkestoisen ammatillisen koulutuksen ohjelmilla, joiden kohderyhmänä olivat työttömät.

(15) Cedefop (2020), How are European countries managing apprenticeships to respond to the COVID19 crisis? Yhteenvetoraportti, joka perustuu Cedefopin oppisopimusasiantuntijoiden toimittamiin tietoihin.

(16) COM(2020) 275 final.

(17) Yhteenliittymä parantaa oppisopimuskoulutuksen laatua, tarjontaa ja imagoa kaikkialla Euroopassa sekä edistää oppisopimuskoulutettavien liikkuvuutta. Näitä tavoitteita edistetään kansallisilla sitoumuksilla ja sidosryhmien vapaaehtoisilla lupauksilla.

(18) Kuten alat, joilla edistetään kiertotaloutta, sinistä taloutta, kestävää rakennusten rakentamista ja kunnostamista, maataloutta, älykästä liikkuvuutta ja energiaa.

(19)

Uudistettu yhteenliittymä tulee sisältymään osaamissopimukseen osana Euroopan osaamisohjelmaa kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi.

(20) Euroopan komissio (2020), European Network of Public Employment Services: PES measures and activities responding to Covid-19.

(21) Lisäksi toimintasuunnitelmassa tarkastellaan tapoja parantaa nuorten yrittäjyysosaamista yhteisötalouden organisaatioissa ja yhteiskunnallisissa yrityksissä. Tässä yhteydessä otetaan huomioon kokemukset, jotka on saatu Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmasta ja toimista, joita tuetaan ESF+-välineestä.

(22) Kaikki summat ovat vuoden 2018 hintoina, paitsi REACT-EU-välineestä saatava viisi miljardia euroa vuodelle 2020.

(23) Rahoitetaan Next Generation EU -välineen tuloista vuoden 2020 jälkeisen ajan osalta ja mukauttamalla nykyistä rahoituskehystä vuodelle 2020.

(24) Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä esitetyissä komission ehdotuksissa vuoden 2020 maakohtaisiksi suosituksiksi asetetaan vahva painopiste aktiivisen työvoimapolitiikan lujittamiseen sekä osaamisen kehittämiseen erityisesti nuorten osalta. Ehdotukset ovat neuvoston hyväksyttävinä. Komissio on esittänyt 19 suositusta aktiivisesta työvoimapolitiikasta ja työvoimapalveluista sekä 22 suositusta, joilla edistetään osaamisen kehittämistä, yhtäläistä pääsyä laadukkaaseen koulutukseen sekä digitaalista oppimista. Näissä maakohtaisissa suosituksissa annetaan ratkaisevan tärkeä suunta asiaa koskeville uudistuksille.

(25) Komissio ehdotti, että jäsenvaltiot, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus on yli EU:n keskiarvon, osoittavat 15 prosenttia (aiemmin ehdotetun 10 prosentin sijaan) Euroopan sosiaalirahasto plus -välineen varoista nuorisotyöllisyystoimiin. Työllisyys-, jatkokoulutus-, oppisopimuskoulutus- ja harjoittelutarjousten tukemisen yhteydessä on tärkeää pyrkiä parempaan tasapainoon asianomaisten neljän käytettävissä olevan tyypin välillä.

(26) Lisäksi Erasmus+ -ohjelma lisää huomattavasti nuorten, opettajien ja kouluttajien opiskelu- ja koulutusmahdollisuuksia ulkomailla, myös ammatillisen koulutuksen alalla. Yhteisen maatalouspolitiikan laajennetulla välineistöllä tuetaan jatkossakin nuoria, jotka haluavat toimia maatalouden alalla, ja nuoria, jotka asuvat maaseutualueilla. Digitaalinen Eurooppa -ohjelma ja sisämarkkinaohjelma auttavat rahoittamaan nuorisotyöllisyyden edistämisen tavoitetta erityisesti niiden toimien kautta, jotka on suunnattu digitaitojen hankkimiseen ja yrittäjyyden edistämiseen nuorten keskuudessa.

(27) COM(2020) 409 final.

(28) Tämä kattaa Euroopan sosiaalirahaston ja nuorisotyöllisyysaloitteen puitteissa tehdyt investoinnit, mukaan lukien kansallinen yhteisrahoitus.

(29) Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) tasojen 5–8 mukaiset ohjelmat.