Siirry pääsisältöön

Kehitysyhteistyön yhteinen ohjelmasuunnittelu

Kansainvälisellä yhteistyöllä ne pyrkivät kehittämään koordinoitua ja strategista vastausta keskeisiin kehityshaasteisiin.

Yleistä

Yhteisellä ohjelmasuunnittelulla tarkoitetaan sitä, että EU ja sen jäsenmaat suunnittelevat yhdessä, miten ne parhaiten voivat avustaa kutakin niiden kumppanimaista.

Ne laativat kunkin kumppanimaan kansallisten viranomaisten kanssa yhteisen strategian, joka on yhteensopiva maan kansallisen kehityssuunnitelman kanssa. Strategiassa esitetään EU:n ja jäsenmaiden antaman avun peruslähtökohdat ja suuntaviivat. Siinä selvitetään myös, millä aloilla mikin EU-yhteistyökumppaneista toimii ja mitkä ovat toiminnan yleiset tavoitteet, sekä esitetään alustavat suunnitelmat yhteisen strategiajakson rahoituksesta.

Yhteisen strategian aikataulu sovitetaan yhteen kumppanimaan kansallisten suunnitelmien kanssa. Siten toimia suunnitellaan ja toteutetaan samaan aikaan maan omien toimien kanssa. Annettu apu vastaa silloin paremmin kunkin maan tarpeita.

Myös kumppanimaa on mukana yhteisen strategian suunnittelussa, mikä mahdollistaa tiiviin yhteistyön muiden sidosryhmien kanssa.

Strategiaan voivat liittyä myös EU:n ulkopuoliset yhteistyökumppanit, jotka ovat valmiit sitoutumaan yhteisen ohjelmasuunnittelun periaatteisiin.

Yhteisen ohjelmasuunnittelun hyödyt

Yhteisen ohjelmasuunnittelun odotetaan vähentävän kehitysapua antavien viranomaisten kustannuksia, koska yksi ja sama ohjelmasuunnitteluprosessi kattaa kaikki EU:n kehitysyhteistyökumppanit.

Yhteinen ohjelmasuunnittelu vähentää avun pirstaleisuutta ja päällekkäisyyttä sekä tekee siitä johdonmukaisempaa. Kun EU:n kehitysyhteistyökumppanit yhdistävät voimavaransa, apu on tuloksellisempaa ja kustannustehokkaampaa. EU-maiden yhteenlaskettu osuus on yli puolet koko maailman julkisesta kehitysavusta (ODA), joten yhteisen ohjelmasuunnittelun avulla voidaan tehostaa kymmenien miljardien eurojen käyttöä vuosittain.

Yhteisen ohjelmasuunnittelun avulla voidaan myös parantaa kehitysyhteistyön vastuunjakoa ja tiedotusta ja tuoda sitä lähemmäs EU-kansalaisia.

Lisäksi yhteinen ohjelmasuunnittelu voi vähentää painetta, että kunkin yksittäisen yhteistyökumppanin olisi kyettävä toimimaan kohdemaassa kaikilla sektoreilla ja kaikkien kysymysten parissa. EU:n kehitysyhteistyökumppanit ovat mukana yhtenäisessä ohjelmasuunnittelussa, jossa sisäisellä työnjaolla varmistetaan, että kaikki alat tulevat katetuiksi.

Yhteisen suunnittelun myötä avautuu myös lisää käytännön yhteistyömahdollisuuksia, koska EU:n yhteistyökumppanit suunnittelevat toimiaan samanaikaisesti. Tämän odotetaan tuovan säästöjä, koska voidaan hyötyä mittakaavaeduista ja säästää yleiskustannuksissa.

Yhteisen ohjelmasuunnittelun avulla EU pystyy toimimaan kumppanimaissa ja levittämään eurooppalaisia arvoja, kuten perusoikeuksia ja hyvää hallintotapaa, johdonmukaisilla ja kohdennetuilla toimilla.

Kansainväliset sitoumukset

Lissabonin sopimuksessa EU-maat sitoutuivat lisäämään yhteistyötään myös kehitysyhteistyön alalla. Yhteinen ohjelmasuunnittelu on kehitysyhteistyötä tekevien EU-maiden keskeisiä keinoja varmistaa annetun avun tehokkuus. Yhteistä ohjelmasuunnittelua käsitellään vuonna 2017 laaditussa asiakirjassa kehityspolitiikkaa koskevasta eurooppalaisesta konsensuksesta, ja se oli vahvasti esillä myös vuonna 2012 julkaistussa EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan vaikutuksen lisäämistä esittelevässä muutossuunnitelmassa.

Nämä sitoumukset otetaan huomioon myös EU:n neuvoston marraskuussa 2011 antamissa päätelmissä, joilla ohjataan EU:n ja EU-maiden toimintapolitiikkaa.