EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 1.12.2021

JOIN(2021) 30 final

Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille

Global Gateway

Global Gateway

1.Johdanto

Demokratioiden – perusarvoineen – on osoitettava pystyvänsä vastaamaan nykypäivän maailmanlaajuisiin haasteisiin. Niiltä kysytään kykyä ja kunnianhimoa, jotta ne voivat osaltaan parantaa ihmisten elämänlaatua ympäri maailman. Tämä on noussut selkeästi esiin, koska maiden on investoitava ja panostettava yhä vahvemmin sellaiseen infrastruktuuriin, jonka avulla ne voivat luoda paikallisyhteisöilleen kestävälle pohjalle rakentuvaa hyvinvointia, työpaikkoja ja palveluita.

Globaali infrastruktuurin tarve on avain maailmanlaajuiseen kestävään kehitykseen. Se on myös ratkaisevan tärkeässä asemassa, kun ratkaistaan ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ympäristönsuojeluun liittyviä kysymyksiä, parannetaan terveysturvallisuutta maailmassa ja edistetään maailmantalouden kilpailukykyä. Maailman nykyisen infrastruktuurin puutteellisuus, yhteensopimattomuus ja irrallisuus tulivat karulla tavalla esiin covid-19-pandemian aikana niin digitaalisten yhteyksien puuttumisesta aiheutuneina taloudellisina vaikutuksina ja eristyneisyytenä, toimitusketjujen häiriöinä kuin lääkinnällisten tuotteiden puutteena. Vaikka pandemia vauhditti toimien tarvetta, investointivaje ja maailmanlaajuiset tarpeet olivat kasvaneet mittaviksi jo kauan ennen sitä. G20-ryhmän arvioiden mukaan maailman infrastruktuuri-investointien vaje kasvaa 13 biljoonaan euroon vuoteen 2040 mennessä. 1 Jos otetaan huomioon infrastruktuuri-investoinnit, joita tarvitaan ilmastonmuutoksen vaikutusten ja ympäristön tilan heikentymisen rajoittamiseksi, vuotuinen tarve kasvaa 1,3 biljoonaan euroon. 2

Koska maat tarvitsevat kiireesti merkittävää rahoitusta, ne tarvitsevat myönteisen vaihtoehdon harkitessaan, miten ne voivat parhaiten kehittää ilmasto-, energia-, liikenne- ja digitaalista infrastruktuuriaan tai vahvistaa terveydenhuolto- tai koulutusjärjestelmiään. Näillä valinnoilla on todellista vaikutusta kansalaisten elämään ja toimeentuloon. Ne tarvitsevat siksi luotettavan kumppanin suunnittelemaan kestäviä ja laadukkaita hankkeita, jotka pannaan täytäntöön erittäin läpinäkyvästi ja korkean vaatimustason mukaisesti ja joista saadaan paikallisesti pitkäaikaisia sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä.

EU tarjoaa rahoitusta oikeudenmukaisin ja suotuisin ehdoin velka-ahdingon välttämiseksi. Se auttaa rakentamaan kestävää infrastruktuuria tarjoamalla sen käyttämiseen tarvittavaa tukea, osaamista ja rahoitusta. Ilman asianmukaista läpinäkyvyyttä, hyvää hallintotapaa ja korkeaa vaatimustasoa hankkeiden valinta tai suunnittelu saatetaan hoitaa kehnosti, hankkeet saattavat jäädä kesken tai ne voivat lisätä korruptiota. Tämä hidastaa kasvua ja jättää paikallisyhteisöjen tarpeet täyttämättä, minkä lisäksi se luo riippuvuussuhteita, jotka voivat rajoittaa maiden päätöksentekokykyä.

Koska kyseessä on luonteeltaan maailmanlaajuinen haaste, EU:n on tarjottava kumppaneilleen myönteinen vaihtoehto. Tämä myönteinen vaihtoehto on Global Gateway: EU:n suunnitelma mittavista investoinneista infrastruktuurin kehittämiseksi eri puolilla maailmaa. Sen tavoitteena on luoda yhteyksiä, ei riippuvuussuhteita. Siinä pyritään investoimaan hankkeisiin, jotka voidaan toteuttaa korkeaa vaatimustasoa, hyvää hallintotapaa ja läpinäkyvyyttä noudattaen. Tarkoitus on tehdä yhteistyötä hankkeiden sijaintimaiden, rahoituslaitosten ja yksityisen sektorin kanssa infrastruktuuri-investointien lisäämiseksi. Näin voidaan parantaa kilpailukykyä, hyödyttää ja suojella EU:n kumppaneita, lisätä paikallisyhteisöjen vaikuttamismahdollisuuksia ja vastata tämän päivän polttavimpiin maailmanlaajuisiin haasteisiin, jotka ulottuvat ilmastonmuutoksesta ja kestävästä kehityksestä terveysturvallisuuteen, sukupuolten tasa-arvoon ja koulutusjärjestelmiin.

Tavoitteiden saavuttamiseksi Global Gateway toimii eri puolilla maailmaa eri alueiden tarpeiden ja strategisten etujen mukaisena mutta pysyy arvolähtöisenä. Siinä keskitytään fyysiseen infrastruktuuriin – kuten valokaapeleihin, puhtaan liikenteen käytäviin ja puhtaan energian siirtolinjoihin – jolla vahvistetaan digitaalisia, liikenne- ja energiaverkkoja. Se luo suotuisan toimintaympäristön hankkeiden tuloksellisuuden varmistamiseksi, koska se tarjoaa investointeja houkuttelevat ja liiketoiminnalle suotuisat kaupankäynnin edellytykset lähentämällä sääntelyä, asettamalla standardeja, yhdentämällä toimitusketjuja ja tarjoamalla rahoituspalveluja.

Edessä on uusi tieteen ja tuotannon vallankumous, joka kumpuaa digitalisaatiosta sekä tarpeesta torjua ilmastonmuutosta ja vastata terveysuhkiin. Nämä muutokset tuovat kehittämistoimiin lisähaasteita mutta myös uusia mahdollisuuksia. Avustaessaan muita EU edistää samalla myös omia etujaan, vahvistaa toimitusketjujensa häiriönsietokykyä ja avaa uusia kaupankäyntimahdollisuuksia EU:n taloudelle, jossa noin 38 miljoonaa työpaikkaa on riippuvaisia kansainvälisestä kaupasta.

Jotta saadaan rakennettua kattava infrastruktuuri ja siitä saadaan hyötyjä Euroopassa ja ympäri maailmaa, tarvitaan mittavia investointeja. Hyödyntämällä kaikkia EU:n käytettävissä olevia rahoitus- ja kehittämisvälineitä ja tukena EU:n jäsenvaltioiden vahva sitoutuminen 3  Global Gateway -strategialla pyritään saamaan aikaan investointeja jopa 300 miljardin euron arvosta vuosina 2021–2027. Tässä noudatetaan Team Europe -lähestymistapaa, joka kokoaa yhteen EU:n, jäsenvaltioiden, eurooppalaisten rahoituslaitosten ja kansallisten kehitysrahoituslaitosten resurssit. EU pyrkii aktiivisesti mobilisoimaan yksityisen sektorin rahoituksen ja asiantuntemuksen ja tukemaan kestävän rahoituksen saatavuutta.

Global Gatewayn avulla Eurooppa tekee oman osuutensa maailmanlaajuisen investointivajeen umpeen kuromiseksi. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin samanmielisten kumppaneiden yhteisiä ponnisteluja. Sen vuoksi Global Gateway jatkaa G7-ryhmässä aloitetun työn viitoittamalla tiellä ja vahvistaa vastavuoroisesti Build Back Better World -aloitteen kaltaisia muita aloitteita. Tämä sitoumus yhteistyöhön vahvistettiin vuonna 2021 pidetyssä Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoskokouksessa (COP26), jossa EU ja Yhdysvallat kokosivat yhteen samanmielisiä kumppaneita ilmaisemaan yhteisen sitoumuksensa ilmastokriisin ratkaisemiseen kehittämällä puhdasta, häiriönsietokykyistä ja nollanettotavoitteen mukaista infrastruktuuria. 4

Global Gateway rakentuu pohjalle, jonka muodostavat vuonna 2018 laaditun Euroopan ja Aasian yhteyksiä koskevan EU:n strategian saavutukset, Japanin ja Intian kanssa hiljattain solmitut yhteyskumppanuudet sekä Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelma 5 , itäinen kumppanuus 6 ja kumppanuus eteläisen naapurialueen kanssa 7 . Global Gateway on täysin linjassa YK:n Agenda 2030 ‑toimintaohjelman ja sen kestävän kehityksen tavoitteiden sekä Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Tarjoamalla positiivisen vaihtoehdon globaalin infrastruktuurin kehittämiseen Global Gateway panostaa kansainväliseen vakauteen ja yhteistyöhön ja osoittaa, että demokraattiset arvot tuovat sijoittajille varmuutta ja oikeudenmukaisuutta, kumppaneille kestäviä ratkaisuja ja ihmisille kaikkialla maailmassa pitkän aikavälin hyötyjä.

2.Global Gateway -investointiprioriteetit

Global Gateway vahvistaa ihmisten välisiä yhteyksiä Euroopan ja sen kumppaneiden välillä ja kanavoi investointeja sinne, missä infrastruktuuripuutteita on tullut esiin tai missä ne ovat pahentuneet viime vuosina. Usein on kyse maailmanlaajuisten haasteiden kannalta ratkaisevista aloista, ja niihin kohdistuvat investoinnit hyödyttävät ihmisiä eniten keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Etusijalla ovat investoinnit digitalisaatioon, terveyteen, ilmastoon, energiaan ja liikenteeseen sekä koulutukseen ja tutkimukseen. Myös infrastruktuurin laadun parantaminen ja määrän lisääminen sekä suotuisan toimintaympäristön luominen edunsaajamaissa ja -alueilla ovat keskeisiä painopisteitä. Strategian mukaan varmistetaan, että investointien hyödyt ovat oikeudenmukaisesti ja tasavertaisesti kaikkien saatavilla. Tämän vuoksi EU takaa, että hankkeet ja investoinnit ovat osallistavia erityisesti sukupuolten tasa-arvon kannalta.

2.1Digitaaliset palvelut

Covid-19-pandemia on lisännyt turvallisten, luotettavien ja asianmukaiseen sääntelyyn perustuvien digitaalisten infrastruktuurien ja teknologioiden saatavuuden merkitystä. Globaalin internetliikenteen odotetaan kasvavan yli kuusinkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä, ja laajakaistayhteyksistä tulee datatalouteen ja datavetoiseen yhteiskuntaan siirtymisen ehdoton edellytys.

EU tekee kumppanimaiden kanssa yhteistyötä, jonka tuloksena otetaan käyttöön digitaalisia verkkoja ja infrastruktuureja, kuten merenalaisia ja maanpäällisiä valokaapeleita, satelliittivälitteisiä suojattuja viestintäjärjestelmiä sekä pilvi- ja datainfrastruktuureja, jotka yhdessä muodostavat perustan tietojenvaihdolle sekä suurteholaskentaan, tekoälyyn ja maapallon havainnointiin liittyvälle yhteistyölle. Etusijalle asetetaan alueet, maat ja väestöt, joiden palvelut ovat puutteellisia. Tavoitteena on kuroa umpeen maailmanlaajuista digitaalista kuilua ja vahvistaa turvallisia ja luotettavia digitaalisia yhteyksiä näillä alueilla sekä Euroopan ja muun maailman välillä. EU minimoi digitaalisen infrastruktuurin ympäristöjalanjäljen edistämällä vihreitä datakeskuksia ja ottamalla käyttöön valtamerten seuranta-antureilla varustettuja vedenalaisia kaapeleita.

5G-verkkojen kyberturvallisuutta koskeva EU:n välineistö ohjaa digitaaliseen infrastruktuuriin tehtäviä investointeja. Huomioon otetaan myös standardit ja protokollat, joilla tuetaan verkon turvallisuutta ja häiriönsietokykyä, yhteentoimivuutta sekä avointa, moniarvoista ja turvallista internetiä. EU aikoo myös edistää pääsyä avoimeen internettiin, koska se on keskeinen innovoinnin, sosiaalis-poliittisen, taloudellisen ja kulttuurisen kehityksen edistäjä.

EU tarjoaa digitalouspaketteja 8 , joissa infrastruktuuri-investoinnit yhdistetään maakohtaiseen apuun, jolla varmistetaan henkilötietojen suoja, kyberturvallisuus ja oikeus yksityisyyteen, tekoälyn luotettavuus sekä oikeudenmukaiset ja avoimet digitaaliset markkinat. EU muun muassa hyödyntää maailmanlaajuista suuntausta lähentyä EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen ja kannustaa muita maita edistämään tietovirtojen turvallisuutta. Global Gateway edistää avoimiin ja kilpailuun perustuviin markkinoihin pohjautuvaa EU:n sääntelymallia viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla.

2.2Ilmasto ja energia

Kohtuuhintaisten energian ja raaka-aineiden saatavuuden varmistaminen on edellytys talouden toiminnalle ja teollisuuden kilpailukyvylle. Energia-alan osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on yli 70 prosenttia. Siirtyminen puhtaampaan energiaan on ratkaisevan tärkeää ilmastonmuutoksen tuhoisien vaikutusten torjumiseksi. Eurooppa on sitoutunut siihen, että siitä tulee ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Hiljattain pidetyssä COP26-kokouksessa maailma sitoutui Glasgow’n ilmastosopimuksen puitteissa yhdessä vähentämään maailmanlaajuiset hiilidioksidin nettopäästöt nollaan vuosisadan puolivälissä.

Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vaikuttavat suhteettomasti maailman köyhimpiin ja haavoittuvaisimpiin, erityisesti matalan ja keskitulotason maissa. Investoiminen sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen että sen sietokykyyn näissä maissa on paitsi välttämätöntä elintarvikkeiden, terveyden, ihmisten turvallisuuden ja ilmastonmuutoksen vaikutuksilta suojelun kannalta, myös merkittävä taloudellinen mahdollisuus. Jotta näillä investoinneilla olisi todellista vaikutusta, infrastruktuuri on suunniteltava siten, että se vastaa nykyisiin riskeihin ja tuleviin uhkiin. Se on myös rakennettava sellaisten vaatimusten mukaisesti, jotka edistävät vähäpäästöisyyttä tai päästöttömyyttä ja kestävät tämän vaikutukset.

Infrastruktuuri-investoinneilla ja niitä tukevalla sääntelyllä kannustetaan siirtymään puhtaaseen energiaan. Yhdessä ne tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden uudistaa talouksia, luoda työpaikkoja ja vahvistaa energiavarmuutta. EU pyrkii yhteistyössä kumppanimaiden kanssa mahdollistamaan niiden oikeudenmukaisen siirtymän puhtaaseen energiaan ja samanaikaisesti monipuolistamaan omaa puhtaan energian saantiaan. Se tukee alueellista energiaintegraatiota, joka perustuu yhteenliitettävyyteen ja yhteisiin hankkeisiin, kuten merituulipuistoihin rannikkoalueilla, ja edistää energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa (myös älykkäitä verkkoja) ja oikeudenmukaista siirtymää.

EU tekee yhteistyötä sellaisten kumppanimaiden kanssa, joilla on potentiaalia kehittää uusiutuvan vedyn tuotantoaan, ja edistää kilpailukykyisten markkinoiden luomista, jotta EU:n ulkopuolella tuotetulla vedyllä voidaan käydä kansainvälistä kauppaa ilman vientirajoituksia tai hintavääristymiä. Lisäksi se pyrkii investoimaan kumppanimaiden kanssa infrastruktuuriin kestävien ja häiriönsietokykyisten raaka-aineiden arvoketjujen kehittämiseksi. 

2.3 Liikenne

Liikenneverkot ovat vauraiden talouksien ja yhteiskuntien keskeinen edellytys. Ne yhdistävät EU:ta sen kumppaneihin ja mahdollistavat kansainvälisen kaupan. Liikenne on myös keskeinen ala ilmastonmuutoksen torjunnassa ja digitaaliteknologian kehittämisessä ja käyttöönotossa.

Strategialla edistetään maailmanlaajuisia infrastruktuuri-investointeja, joilla luodaan kestäviä, älykkäitä, häiriönsietokykyisiä, osallistavia ja turvallisia liikenneverkkoja kaikkia liikennemuotoja varten, mukaan lukien rautatiet, maantiet, satamat, lentoasemat sekä logistiikka ja rajanylityspaikat, ja kootaan nämä liikennemuodot yhteen multimodaaliseen järjestelmään. Tarkoitus on toteuttaa liikenneinfrastruktuurihankkeita, joilla edistetään kumppanimaiden kestävää kehitystä ja vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä sekä mahdollistetaan niiden toimitusketjujen monipuolistaminen. EU pyrkii myös lujittamaan asemaansa maailman liikennekeskuksena.

Global Gateway edistää lähentymistä eurooppalaisiin tai kansainvälisiin teknisiin, sosiaalisiin, ympäristö- ja kilpailuvaatimuksiin, vastavuoroisuutta markkinoille pääsyssä sekä tasapuolisten toimintaedellytysten luomista liikenneinfrastruktuurin suunnittelun ja kehittämisen alalla. Strategialla parannetaan päästöttömien ajoneuvojen lataus- ja tankkausinfrastruktuuria ja edistetään uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden tarjontaa. Lisäksi sen avulla vahvistetaan lento- ja meriliikenneyhteyksiä keskeisiin kumppaneihin ja nostetaan samalla tavoitetasoa, mikä parantaa sosiaalista ja ympäristökestävyyttä, luo reilua kilpailua ja vähentää näiden alojen päästöjä.

2.4 Terveys

Pandemia on paljastanut terveydenhuoltojärjestelmien heikkoudet ja lääkkeiden toimitusketjujen haavoittuvuuden. Se on myös tuonut esiin suuret erot lääkinnällisten tuotteiden tuotantokapasiteetissa eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Afrikka tuo edelleen 99 prosenttia rokotteistaan. Terveyskysymykset ulottuvat kuitenkin paljon pandemiaa laajemmalle. Matalan ja keskitulotason maissa kuolee vuosittain arviolta 8,6 miljoonaa ihmistä hoidettavissa oleviin tai rokotuksilla ehkäistävissä oleviin sairauksiin, raskaus- tai synnytyskomplikaatioiden vuoksi ja tieliikenneonnettomuuksien seurauksena. 9  

Global Gateway asettaa etusijalle toimitusketjujen turvallisuuden ja paikallisen tuotannon kehittämisen. Toimitusketjujen turvallisuuden osalta EU tekee yhteistyötä kumppanimaiden kanssa lääkkeiden toimitusketjujen monipuolistamiseksi. Myös terveyshätätilanteiden valmiusviranomainen (HERA) osallistuu työhön kansainvälisten toimitusketjujen pullonkaulojen poistamiseksi.

Maanosien on pystyttävä valmistamaan omia rokotteitaan. EU on sitoutunut ehkäisemään tulevia terveysuhkia vahvistamalla valmiuksia kaikkialla maailmassa. Tähän sisältyy tuotantokapasiteetin lisääminen kolmansissa maissa.

HERA aloittaa kumppaneiden kanssa eri puolilla maailmaa tiiviin yhteistyön seurannan parantamiseksi, kansainvälisen yhteistyön helpottamiseksi ja lääketieteellisten vastatoimien tukemiseksi terveyshätätilanteissa, matalan ja keskitulotason maiden tukemiseksi asiantuntemuksen ja tuotanto- ja jakeluvalmiuksien kehittämisessä sekä EU:n rahoittamien lääketieteellisten vastatoimien saatavuuden tukemiseksi.

Global Gateway helpottaa myös investointeja kestävään infrastruktuuriin sekä lääkkeiden ja lääketieteellisten teknologioiden paikalliseen tuotantoon liittyvän sääntely-ympäristön kehittämistä, mikä puolestaan auttaa yhdentämään nykyisiä hajanaisia markkinoita ja edistää tutkimusta ja rajatylittävää innovointia terveydenhuollon alalla. Näin voidaan entistä tehokkaammin torjua covid-19:n, malarian, keltakuumeen, tuberkuloosin ja aidsin kaltaisia tauteja. 

2.5 Koulutus ja tutkimus

Koulutus on ratkaisevan tärkeää tasavertaisten ja osallistavien yhteiskuntien ja niiden pitkän aikavälin taloudellisen menestyksen kannalta. Covid-19-pandemia on paljastanut koulutusjärjestelmien heikkouksia eri puolilla maailmaa. Kehitysmaiden koulutusbudjetit ovat usein riittämättömiä, ja niiden opiskelijamäärät kasvavat. Maailmanlaajuisesti opiskelijamäärien arvioidaan kolminkertaistuvan seuraavien kahden vuosikymmenen aikana.

EU investoi laadukkaaseen koulutukseen, myös digitaaliseen koulutukseen, elinikäisen oppimisen periaatteella kiinnittäen erityistä huomiota tyttöjen ja naisten sekä muiden sellaisten heikommassa asemassa olevien ryhmien osallisuuteen, joiden koulunkäynti on usein vähäistä. Kumppanimaita autetaan muuttamaan koulutusjärjestelmiään ja korjaamaan opetuksen, koulutuksen ja oppimisen puutteita kaikilla tasoilla.

Lisäksi helpotetaan opiskelijoiden, henkilöstön, opettajien ja harjoittelijoiden liikkuvuutta ja vahvistetaan korkeakoulujen välisiä verkostoja ja vertaisoppimista. Laajennettu Erasmus+ -ohjelma avaa tällaisia mahdollisuuksia kaikkialta maailmasta tuleville ihmisille.

EU tekee yhteistyötä kumppanimaiden kanssa tutkimus- ja innovointiyhteistyön vahvistamiseksi.

Maailman suurin julkisrahoitteinen monenvälinen tutkimus- ja innovointiohjelma Horisontti Eurooppa antaa Euroopan ulkopuolisille tutkijoille ja innovoijille mahdollisuuden osallistua EU:n rahoittamiin tutkimus- ja innovointiyhteistyötoimiin, liikkuvuusohjelmiin ja monenvälisiin tutkimus- ja innovointikumppanuuksiin. Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan voivat nyt assosioitua missä päin maailmaa tahansa sijaitsevat maat, jotka jakavat eurooppalaiset perusarvot ja joilla on vahva tieteen, teknologian ja innovoinnin profiili. Komissio aikoo myös selvittää mahdollisuuksia yhdistää yrityshautomoita ja innovoijia maailmanlaajuisesti.

3.Global Gatewayn investointi- ja toteutusmalli

Jotta saavutettaisiin tarvittava investointien määrä, Global Gateway -strategialla pyritään saamaan liikkeelle enemmän ja parempia investointeja kansainväliseen infrastruktuuriin. Tämä edellyttää uutta ja innovatiivista lähestymistapaa rahoitukseen ja olemassa olevan välineistön päivittämistä. Strategiassa käytetään riskiä vähentäviä välineitä, kuten takuita ja rahoituslähteiden yhdistämistä, jotta voidaan hyödyntää sekä julkisen että yksityisen sektorin resursseja. Rahoitusvälineet yhdistetään operatiivisiin välineisiin, kuten tekniseen apuun, politiikkaa ja taloutta koskevaan vuoropuheluun, kauppa- ja investointisopimuksiin ja standardointiin, jotta voidaan luoda paremmat edellytykset laadukkaille investoinneille.

3.1 Investointien lisääminen

EU odottaa kolmansien maiden infrastruktuuriin liittyvien talousarviomenojen kasvavan. Vuosina 2014–2020 EU sijoitti 14 prosenttia ulkoisen toiminnan varoistaan (9,62 miljardia euroa) yhteyshankkeisiin. Vuosien 2021–2027 rahoituskaudella määrä todennäköisesti kasvaa merkittävästi. Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI) – Globaali Eurooppa, josta rahoitetaan yhteistyötä kolmansien maiden kanssa, talousarvio on yhteensä 79 miljardia euroa, ja tavoitteena on käyttää 35 prosenttia sen varoista ilmastotoimiin. Lisäksi noin 10 prosenttia NDICI-rahoituksesta osoitetaan digitalisaatiota koskeviin toimiin.

Tämän lisäksi käytetään innovatiivisia rahoitusvälineitä yksityisen pääoman houkuttelemiseksi. NDICI – Globaali Eurooppa -välineessä unionin takauskapasiteetti on enintään 53,4 miljardia euroa. EU voi myös vivuttaa yksityisiä investointeja liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III), Interreg-ohjelman, InvestEU-ohjelman ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman avulla. Euroopan kestävän kehityksen rahasto plus (EKKR+) on tärkein rahoitusväline investointien mobilisoimiseksi Global Gatewayn puitteissa. Sen tarjoamia takuita käytetään riskien vähentämiseen ja yksityisten investointien hankkimiseen yhteistyössä Euroopan investointipankin ja muiden eurooppalaisten rahoituslaitosten, kuten Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin, kanssa.

Rahoitusvälineidensä lisäksi EU selvittää mahdollisuutta perustaa eurooppalainen vientiluottojärjestely, jolla täydennettäisiin jäsenvaltioiden nykyisiä vientiluottojärjestelyjä ja lisättäisiin EU:n kokonaisrahoituskapasiteettia tällä alalla. Luottojärjestelyn avulla voitaisiin taata EU:n yrityksille tasapuolisemmat toimintaedellytykset kolmansien maiden markkinoilla, joilla niiden on yhä useammin kilpailtava sellaisten ulkomaisten kilpailijoiden kanssa, jotka saavat merkittävää valtion myöntämää tukea, ja helpotettaisiin siten EU:n yritysten osallistumista infrastruktuurihankkeisiin.

3.2 Investoinneille suotuisa toimintaympäristö

Suotuisalla toimintaympäristöllä on keskeinen asema mobilisoitaessa infrastruktuuri-investointeja, jotka täyttävät myös tiukat tekniset vaatimukset sekä kilpailua, ympäristöä, sosiaalinäkökohtia ja hyvää hallintotapaa koskevat vaatimukset. EU käyttää eri välineitään parantaakseen edellytyksiä houkutella laadukkaita investointeja kumppanimaihin. Tähän pyritään eri tavoin:

·Parannetaan kotimaisten resurssien hyödyntämistä, julkista varainhoitoa ja velanhoitoa sekä velkakestävyyttä.

·Helpotetaan kumppanimaiden uudistuksia kansainvälisten normien mukaisten läpinäkyvien, syrjimättömien ja kestävien sääntelykehysten luomiseksi, ja kehitetään niiden valmiuksia varmistaa oikeudellisten velvoitteiden noudattaminen.

·Parannetaan kestävän rahoituksen virtausta edistämällä asiaa koskevia luokitusjärjestelmiä, standardeja ja tietojen julkistamista. Komissio kehittää parhaillaan kokonaisvaltaista strategiaa parantaakseen kestävän rahoituksen saatavuutta matalan ja keskitulotason maissa.

·Parannetaan kumppanimaiden valmiuksia laatia infrastruktuurisuunnitelmia ja valmistella uskottavia hankejatkumoita kansallisten kehitysstrategioiden ja -tarpeiden mukaisesti.

·Kannustetaan muita kahden- ja monenvälisiä rahoituksen tarjoajia noudattamaan infrastruktuurimenoja koskevia kansainvälisiä standardeja.

·Osallistutaan aktiivisesti asiaa koskevia kansainvälisiä standardeja laativien elinten työhön. 

4.Koordinointi samanmielisten kumppaneiden kanssa

EU tekee Global Gateway -strategian täytäntöönpanossa tiivistä yhteistyötä samanmielisten kumppaneiden kanssa, jotta saadaan aikaan synergiavaikutuksia kolmansien maiden kanssa toteutettavissa yhteyksiin ja laadukkaaseen infrastruktuuriin liittyvissä toimissa ja kurottua mahdollisimman tehokkaasti umpeen maailman infrastruktuurikuilua. Tämä yhteistyö ulottuu kaikkiin osa-alueisiin, mukaan lukien politiikkojen yhteensovittaminen, yhteisiin tai rinnakkaisiin hankkeisiin liittyvä yhteistyö ja yhteisrahoitus, yhteistyö sijaintimaiden, yksityisen sektorin ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa sekä yhteistyö kansainvälisillä foorumeilla, joilla laaditaan asiaa koskevia standardeja.

G7-ryhmä on jo käynnistänyt useita aloitteita, joilla tuetaan kestävää infrastruktuuria kumppanimaissa. EU on täysin sitoutunut infrastruktuurirahoituksen merkittävään muutokseen, johon G7-maiden johtajat sitoutuivat Carbis Bayn huippukokouksessa kesäkuussa 2021, ja sillä on aktiivinen rooli tämän tavoitteen käytännön toteutuksessa. EU pitää tätä pitkän aikavälin kumppanuutena, johon myös muut maat voivat liittyä.

EU on jo solminut yhteyskumppanuudet Japanin ja Intian kanssa. Se aikoo myös pyrkiä yhteyskumppanuuteen Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) kanssa vuonna 2020 annetun ministeritason julkilausuman pohjalta. Aiemmin tänä vuonna EU ja Yhdysvallat perustivat kauppa- ja teknologianeuvoston, jossa ne tekevät yhteistyötä edistääkseen turvallisia ja kestäviä kansainvälisiä digitaalisia yhteyksiä. EU pyrkii lisäämään yhteistyötä Yhdysvaltojen sekä Kanadan, Korean tasavallan ja muiden samanmielisten kumppaneiden kanssa.

Asian poliittisen tärkeyden vuoksi EU aikoo nostaa Global Gateway -strategian tärkeälle sijalle monenvälisissä ja tarvittaessa kahdenvälisissä huippukokouksissa kansainvälisten kumppaneiden kanssa, alkaen tulevasta itäisen kumppanuuden huippukokouksesta ja sen jälkeen pidettävästä EU:n ja Afrikan unionin huippukokouksesta. Se aikoo myös sisällyttää strategian periaatteet nykyiseen yhteyksiä koskevaan yhteistyöhönsä kumppanialueiden, -organisaatioiden ja -maiden kanssa.

5.Hallinto ja viestintä

Global Gateway -hankkeita kehitetään ja toteutetaan Team Europe -aloitteiden avulla. EU:n toimielimet, jäsenvaltiot ja eurooppalaiset rahoituslaitokset tekevät yhteistyötä eurooppalaisten yritysten sekä kumppanimaiden hallitusten, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin kanssa.

Korkea edustaja/komission varapuheenjohtaja ja asiasta vastaavat komission jäsenet edistävät Global Gateway -strategian täytäntöönpanoa komission puheenjohtajan johdolla. Tässä yhteydessä perustetaan Global Gateway Board, joka antaa tälle aloitteelle strategista ohjausta erityisesti Team Europe -hankkeiden kehittämisen osalta.

Komissio perustaa Global Gateway -strategiaa käsittelevän liike-elämän neuvoa-antavan ryhmän. Tällä varmistetaan yksityisen sektorin osallistuminen. Ryhmä on helposti tavoitettavissa, ja siinä keskustellaan strategian täytäntöönpanosta. Se saa palautetta yrityksiltä ja jakaa tietoa investointien vaikuttavuuden ja tehokkuuden maksimoimiseksi. Ryhmän työskentely täydentää olemassa olevien yritysten tukiorganisaatioiden toimintaa sitä rajoittamatta. Lisäksi käynnistetään vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa osallistavan lähestymistavan takaamiseksi.

EU:n edustustoilla – jotka tekevät tiivistä yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden kanssa Team Europe -lähestymistavan mukaisesti – on keskeinen rooli koordinoinnissa kaikkien kentällä toimivien sidosryhmien kanssa ja yhteydenpidossa kumppanimaihin hankkeiden määrittämiseksi, rahoituksen etsimiseksi ja täytäntöönpanon seuraamiseksi. Tämä on osa laajempia diplomaattisia toimia, joita toteutetaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa Global Gateway -mallin ja sen tuottamien taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien hyötyjen esittelemiseksi.

EU käynnistää kumppanimaissa tiedotuskampanjan, jossa kerrotaan Global Gateway -lähestymistavasta kansalaisille ja institutionaalisille sidosryhmille. Jäsenvaltioita ja eurooppalaisia rahoituslaitoksia pyydetään mukaan tähän tiedotustyöhön. Komissio käynnistää myös Global Gateway -strategiaa koskevan tiedotuskampanjan EU:ssa vuonna 2022.

6.Tulevat toimet

Global Gatewayn tavoitteena on yhdistää Team Europen, sen kansainvälisten kumppaneiden ja yksityisen sektorin pääoma ja asiantuntemus. Strategiaa ohjaavat kumppanimaiden tarpeet ja Euroopan unionin strategiset edut. Sen vuoksi Global Gatewaytä on tarkoitus kehittää yhdessä kumppanimaiden kanssa, ja kansalaisyhteiskunta ja paikallistason yksityinen sektori pyydetään mukaan prosessiin. EU pyrkii nyt tavoittamaan muita maita, jotka saattaisivat myös olla halukkaita osallistumaan. Mukaan aiotaan saada myös yksityinen sektori ja sen pääoma, asiantuntemus ja kokemus.

Strategian täytäntöönpanon edistymistä seurataan ja arvioidaan, ja siitä raportoidaan säännöllisesti ja ennakoivasti. Tarvittaessa strategiaa mukautetaan. Komissio ja korkea edustaja ovat sitoutuneet strategian nopeaan täytäntöönpanoon ja pitävät neuvoston ja parlamentin tiiviisti ajan tasalla.

Vuonna 2019 järjestettiin menestyksekäs Europa Connectivity -foorumi, johon osallistui joitakin EU:n kumppanimaita ja keskeisiä sidosryhmiä. EU aikoo järjestää sen mallilla säännöllisesti Global Gateway -foorumin. Komissio järjestää kesäkuussa 2022 sidosryhmien kanssa tapaamisen, jossa arvioidaan strategian täytäntöönpanossa saavutettua edistystä ja käydään vuoropuhelua seuraavista vaiheista. 

(1)

The Global Infrastructure Hub: https://outlook.gihub.org/  

(2)

Rozenberg, Julie; Fay, Marianne. 2019. Beyond the Gap: How Countries Can Afford the Infrastructure They Need while Protecting the Planet. Washington, DC: World Bank.

(3)

Neuvoston päätelmät 10629/21 ”Euroopan maailmanlaajuiset yhteydet”, 12. heinäkuuta 2021.

(4)

  https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/statement_21_5767  

(5)

Komission tiedonanto ”Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelma”, COM(2020) 641 final.

(6)

Yhteinen tiedonanto ”Selviytymiskykyä parantava ja kaikkia hyödyttävä itäinen kumppanuus”, JOIN(2020) 7 final, ja yhteinen valmisteluasiakirja ”Recovery, resilience and reform: post 2020 Eastern Partnership priorities,” SWD(2021) 186 final.

(7)

Yhteinen tiedonanto ”Uudistettu kumppanuus eteläisten naapurimaiden kanssa: Uusi Välimeren alueen toimintaohjelma”, JOIN(2021) 2 final, ja yhteinen valmisteluasiakirja ”Renewed Partnership with the Southern Neighbourhood Economic and Investment Plan for the Southern Neighbours”, SWD(2021) 23 final.

(8)

Komission tiedonanto ”2030 digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten”, 9.3.2021”, COM(2021) 118 final.

(9)

Kruk, Margaret E.; Gage, Anna D.; Joseph, Naima T.; Danaei, Goodarz; García-Saisó, Sebastián; Salomon, Joshua A., Mortality due to low-quality health systems in the universal health coverage era: a systematic analysis of amenable deaths in 137 countries, The Lancet 392.10160 (2018), s. 2203–2212, https://doi.org/10.1016/S0140-6736(18)31668-4 .

(10)

Komissio ehdottaa uutta Global Gateway -aloitetta, jolla lisätään merkittävästi EU:n talousarviosta rahoitettavia investointeja. Komissio esittää 750 miljoonan euron lisärahoitusta vuosiksi 2022–2027 vuotuisina erinä edellyttäen, että EIP myöntää vastaavan rahoituksen asianmukaisin järjestelyin ja että hankkeet etenevät suunnitellusti. Tämän vuoksi hankkeiden määrittämiseen ja ennakkoarviointiin liittyvää työtä on vietävä kiireesti eteenpäin. Komissio ehdottaa, että tätä arvioidaan vuonna 2024, jotta talousarviota voidaan tarvittaessa kasvattaa.